Kun Suomessa vietetään juhannusta niin täällä se on oikealla paikallaan 23.-24.6 joten meillä on vähän niinkuin tupla juhlat 😄
Päädyimme Samlikuun. Pehmeää pehmeää pehmeää hiekkaa. Muistinko mainita pehmeää? siis ihan juoksuhiekkaa. Vaihteeksi. Mutta minullapa on kauharengas mukana vanteella plug 'n' play mallia. Yes.
Uskokaa tai älkää, oli todella raikasta päästä välillä ajamaan pehmeälle hiekalle. On nyt ollut sellaisia ratoja, missä pitää "varovasti" mennä kaasun kanssa ja tuolla santamontulla saa reilulla kaasulla ronskisti laittaa menemään ilman turhia sihtailuja tai asetteluja. Rentouttavaa tavallaan.
Rata on aika pitkä yksi kierros ja todellakin siis varsinkin molemmat päädyt ihan uppohiekkaa serpentiini mutkineen. Välimaastossa vähän kovempaa alustaa. Ajattelin ensin jotta montako kierrosta jaksaa ajaa putkeen veikkailuja ilmassa oli muutama. Kuinka ollakaan vedin sellaisen reilu parinkymmenen minuutin setin heittämällä heti alkuun. Juma, että oli kivaa. Hiki oli kyllä, mutta niin oli varmasti Suikallakin kun pöhisi ja huokaili siihen malliin. Kaasua sai todellakin käyttää, hiljaa siellä ei olisi voinut ajaakaan.
Rata oli pitkänmallinen sähkölinjojen alla kulkeva. Jos pysähtyi niin kuuli miten voimalinjat sirisi ja rätisi. Tuli sellainen olo, että jos siinä tovin istuskelisi niin hehkuisi pimeässä.
Ajo senkun maistui. Ja hyvälle. Todella ihmettelin miten jaksoinkin ajaa niin hyvin päivästä toiseen. Toisaalta nukuin erittäin hyvin kotilossa ja kiireetön stressitön olotila varmaan latasi enemmän kuin sata normi lepopäivää normi arjessa. Olin todella tyytyväinen ajooni, ehkä täällä enemmän sellaista hurvittelua ilman senkummempia analysointeja linjoista tai muista. Mentaliteetilla, että kunhan homma etenee niin ajolinjasta niin nokonukaata. Oli vaan niin hauskaa kuoputtaa santaa ilmaan ihan silkasta hauskanpidosta, että tavallaan tällaista ajamistakin on välillä hyvä harrastaa. Ilman senkummempaa suunnitelmaa tai tavoitetta muuta kun niin kovaa kun pääsee.
Lystiä taasen se muutama tunti ainakin ja ai että oli uudesti syntynyt jälleen. Ja hikinen. Helteet piti otteessaan päivästä toiseen, mutta ei haittaa. Ainoa päivä kun satoi oli eilen yöllä eli jonka aamuna piti ajaa Jögevassa. Yöllä alkoi tulla vettä oikein kunnolla ja se rata ei kestä vettä sitten ollenkaan. Päätimme siis tulla tänne ja ihan nappi kastelu oli kyllä tähän rataan. Jos olisi ollut ruutikuiva niin ei täällä olisi voinut ajaa.
Kun omat ja Suikan tunnit oli täynnä siltä päivältä oli jälleen normi tanssikuviot, kotilon pakkaus ja huikopalaa. Sitten uimarannan etsintä. Maaseudulla ajellessa tuli mentyä sellaisia teitä pitkin, joita normaalisti ei tule ajeltua ja maisemia oli kiva katsella. Kiireettömyys antoi mahdollisuuden pysähtyä jos siltä tuntui. Vaikka sitten hetkeksi päivätorkuille tai venyttelemään. Harrastin jälkimmäistä.
Jooga linnan raunioilla jossain matkan varrella. Venyttelyä ja kehonhuoltoa. Mielihän täällä tuleekin huollettua joka päivä.
Ainoa mikä joskus aiheutti haasteita oli ajopyykin kuivattaminen "sisätiloissa". Aina radalle tultaessa ne sai ulos ja kuivui siinä päivän mittaan, mutta sisällä suihkussa ne levitti sitä omaa "aromiaan" vaikka olisi pessyt millä tehotensidillä.😎 Mutta siitäkin selvittiin. Aina.
Tässä pohdinnasa taas minne mennä seuraavaksi ja päädyimnme ottamaan uusinnan Langen radalla.
-Esmeralda-
