Ei oikein ollut ihan kisaspirittiä. Olin edellisenä päivänä Sipoossa ajamassa ja edelle menevän renkaasta tuli iso kivi suoraan kytkinsormeen ja hirmu ventti siihen. En ensin tajunnut, että kaikki se veri mitä lenteli pitkin poikin oli siitä sormesta. Varikolle ja teippiä ja ajo jatkui.
No aika-ajot meni taas kuten tavallisesti, eli ei juurikaan ehjää kierrosta ja olinkohan 10:s tai jotain. 23 naista oli puomilla kaikenkaikkiaan.
Lähtöpaikan rakentaminen, asiaankuuluvat kuoputukset ja taputtelut ja siitä on hyvä sitten ponnistaa puomin yli..
Itse ajo sujui vähän kankeasti ja en ollut ihan niin hereillä kun olis pitänyt. Sitten yhdessä mutkassa kallistin niin paljon, että sisävalli heitti isompaa ja könysin siinä hetken kallellaan kun jalka tietty jäi sisävallin ja mopon väliin jumekseen. Rähinällä perään (taas!) mutta vaikka sain kiinni ne jotka ohi meni niin en ohi enää päässyt. Kytkinsormi on vielä tottumaton vaijeri kytkimeen ja kun asiaa en tajua ajatella niin käytän sitä vain etusormella kuten aikaisemminkin ja voimathan siitä loppuu niin mutka ajo menee tökkiväksi.
Kuva: Urheilukuvat |
Ihan hyvä fiilis jäi päivästä, harmittaa vain kun kisakausi menee harjoitteluun kun asiat pitäisi olla jo jiirissä. Mutta eteenpäin sano mummo lumessa. Seuraavaksi EM kisat Puolassa. Ensiviikonloppuna.
Ei sen kiireempää :) Tavoitteena olisi nyt päästä edes lauantain karsinnoista läpi, että pääsee sunnuntaina ajamaan... Suomen kärkeenkin on vielä matkaa ja tuolla on sentäs puomin täydeltä euroopan nopeimpia naisia ja näin tänävuonna vasta crossin aloittaneena en ehkä ihan kuulu joukkoon, mutta haetaan nyt kokemuksia mitä sitten kiikkutuolissa muistella. Joskus sadanvuoden päästä kun sinne kerkiää istuskelemaan.
-Esmeralda-