Scramble 24.-25.8 2019

Tänä vuonna päätin lähteä sekä enduroon, että motocrossiin Hussella. Rakensin jäätävän siistin lampun siihen ja lupasin sille pyhästi, ettei kukaan nauraisi. Niin pyhäinhäväistys se oli...

Ei millään viitsinyt laittaa mitään nykyplastiikkaa vaan turvauduin ihan vanhaan kromilyhtyyn. Ajoi asiansa. Päästiin enduroimaan. Reitti oli aivan mielettömän kiva ja kierrosta kohti oli 3 ek:ta. Kierros pituus n.17km ja niitä kolme sekä loppukrossi (mihin husse ei sitten enään lähtenyt käyntiin)
Ensimmäinen kosketus suomen kangasmetsikköön olisi ollut helpompaa jos olisi jonkunlaiset lossikuskin paperit ollut hankittuna. Vähän niiku täysperä rekalla olis ollut lähi citymarketin parkkitalossa. Ketterä kun mikä - not. Siitä se sitten alku järkytyksen jälkeen lähti sutviutumaan ja lopunviimeksi oli jo ihan kivaakin. Kunhan vain malttoi olla innostumatta liikaa. Palaute oli välitön ja joskus vaati ihan voimaa sen käsittelyyn. Pääpiirteittäin kun malttoi pitää vauhdin maltillisena niin nautti jopa ihan oikeasti ajosta ja oli kivaa oli oli!

Seuraavalle kierrokselle tosin työntämällä käyntiin kun ei vain enää potkimalla lähtenyt. Lopunviimeksi oli sitä mieltä, että vakuuttelut siitä, että vuorossa olisi crossia ei auttanut. Rouwa sanoi nyt riitti. Ja se en ollut minä.

Sunnuntaille otimme mukaan Pyydyksen ja palautimme omistajalleen takaisin. Sain luvan ajaa sillä, jos Husse ei lähde käyntiin. Sitä siinä pohdittiin ja mietittiin jo edellisenä iltana jotta tulppa pitää katsoa. Antoihan se kipinää, mutta sitten huomasimme, että antoi sitä vain silloin tällöin. No se ei ihan riitä. Siksi oli koko kauden kiukutellut vähän ja ei moottoristakaan kaikkia tehoja tullut. Oli katsottu vain, että kipinä tulee. Olisi pitänyt pidempään katsoa... No, ihan mieletöntä, että nyt se lähti  käyntiin normaaliin tapaan muutamalla potkulla... Ja se kiersi niin raikkaasti, että kun pääsin radalle lämmittely ajoon oli kun vasikan olisi päästänyt laitumelle. Se oli Nättiä. Isolla ännällä.

Kuva: Antti Ruotsalo

Katsoin vauhtia olleen liki 70km h gps:n mukaan siinä pääsuoralla ja olihan se aivan huikean hauskaa. Erkylän lukkojen vanha GP rata on ihan pop!
Nämä kaksi päivää oli niin erinomaisen hienoja ajopäiviä niin kelien kuin reittien ja seuran ansiosta, että jaksaa taas syksyä kohti.  Oli todella kivaa kaikinpuolin ja mikä tärkeintä: HUSSE ROKKAA!
Täällä jaettiin  myös classic motocrossin Suomen Cup kauden palkinnot ja C luokassa olin kolmas kun liki kolmisenkymmentä äijää (ja minä) taistelemassa pisteistä. Samalla sain muistopalkinnot myös osallistumisesta niin enduro kuin motocrossi scrambleen.

Aina se harmittaa kun juuri kun on päässyt oikeasti vauhtiin niin tulee talvi ja kökkö kelit jne ja nämä museokapineet työnnellään tallin perälle odottelemaan seuraavaa kesää. Pitäisi muuttaa jonnekkin, missä voisi ajaa ympärivuoden kuten kesällä...
Noh, vielä olisi ensiviikonloppuna endurokilpailut ihan nyky pyörällä ja koitan olla lentämättä tangonyli kun taas sillä lähden ajamaan tämän jälkeen. Siinä on aina sellainen hienoinen nyanssiero hallintalaitteissa....
-Esmeralda-