maanantai 13. helmikuuta 2017

Baltic Cup II 12.1 2017

Alkaa olemaan jo tutut nurkat ja paikat. Jopa minä löydän suunilleen perille. Suuntavaistossanihan ei ole mitään vikaa, minulla vain ei ole sitä 😑 Onneksi on kartturi mukana, joka eksyttää tämän tästä ohjaamalla mystisiä oikopolkuja pitkin kohteeseen. Tyytyy vain naureskelemaan kun intän, että mielestäni pitäisi mennä vastakkaiseen suuntaan. Minä tunnetusti aika pitkälti ajan sieltä mistä olen aina ajanut ja löytänyt perille. Jos siis en käytä navigaattoria...
No jokatapauksessa jälleen Adrenalin Arenalla ja perjantain aikataulu meni suoraan sanottuna reisille. Laivasta kesti iäisyyden päästä ulos ja Tallinnan ruuhkasta toinen iäisyys päästä ulos. Olimme siis noin puolitoista tuntia myöhässä aikataulusta. Hallille noin puoli kahdeksan aikaan ja sanoin suoraan, etten aja. Aivan liian kiire kun aikaa oli puolitoista tuntia ja romut autossa. Päätimme siis keskittyä lauantaihin treenien osalta.
Kun vihdoin pääsin mopon selkään niin mistään ei tullut mitään. Mietin mitä hel**iä on tapahtunut. Hypyt lähti kynttilänä taivasta kohti ja mutkat meni suoriksi. Toisesta setistä tulin pois heti alkuunsa. Mitä kovemmin yritin sitä enemmän päin peetä meni. Hetken epäiltyäni muistin kyllä ja ei muuta kun takaisin radalle ja vot. Nyt liitu piirsi. Löytyi heti se tuttu mopo ja ajo kulki. Lopetin treenit siihen.
Kisa aamu on aina leppoisa, koska aikaa on ruhtinaallisesti ja on mukava heräillä rauhassa. Hallilla ajoissa ja kisat käyntiin. Ekassa erässä otin holeshotit. (Siis puomilta ekana matkaan) Vaikkei montaa kisaa takana olekaan niin silti oli hienoa ekaa kertaa elämässäni ottaa rossikisoissa holet. Johdin muutaman kierroksen, mutta sitten putosin pikkuhiljaa neljänneksi. Parisataa metriä ennen maalia tiukassa mutkassa etupää lipsahti alta kun leikkasin spoorin hiukan huolimattomasti. Kädet alkoi olla jo aika tukossa. Siihen sitten nurin ja suurin osa ohi 😞 Maarit (tuli hienosti toiseksi koko kisassa ja johtaa naisten sarjaa tällä hetkellä) sammutti moottorin seuraavaan mutkaan, eli äkkiä laskettuna ilman hölmöilyäni olisin ollut kolmas! Turhaa jossittelua, mutta ihan pakko. Putosin siis kahdeksanneksi.
Kuva: Motostart Photography

 
Kuva: Motostart Photography
Ajo kulki silti paremmin kuin ikinä ja viime kerrasta paransin kierrosaikoja yli 5 sekuntia. Sain ennätykseksi 55.11sek ja olin tyytyväinen. Pari sekuntia vielä pois niin ollaan jo ihan kärkitaistossa.  Löysin todella hyvä flown hyppyihin ja tupliin sekä koko rataan ylipäätään. Vielä on ajo hiukan epätasasista, joten ei pitäisi olla mahdottomuus kiristää kierrosaikaa. Myös sykkeistä huomasi, että maksimit oli 188 vaikka ajoin todella limiitillä. Aikaisemmin ollut 196-199 ja ajo on raskaampaa kun joutuu jumppaamaan jarru-kaasu kun ei saanut flowsta kiinni.
Toiseen erään huonompi startti kun juuri samalla kun 5 sekunnin taulu nousi niin huomasin, ettei vaihde ollutkaan tarttunut päälle vaan oli vapaalla. Menetin ajantajun ja piti vain seurata milloin puomi putoaa. Silti olin jossain 4-5 paikkeilla menossa ekaan hyppyriin. Ajo ei ollut ihan niin hyvää ja vasen käsivarsi vaivasi hiukan. Takaa tuleva törmäsi siihen kun kaaduin ensimmäisessä erässä ja kyynerpää turposi. Ajo oli silti parempaa kuin viimekerralla ja silloin en saanut minuuttia ihan rikki niin nyt mentiin silti 57-58s aikoja. Eli vaikka loppusijoitus oli 6:s kisassa niin olin todella tyytyväinen omaan ajooni.
Tuolla löytyy video tuosta kisasta:


 

Antti sai hyvät startit molemmista ja voitti ensimmäisen erän ja toisessa erässä olikin epäonnea kun juuttui lähdön jälkeisen hyppyrin jälkeen mutkassa kaverin kanssa jumiin toisiinsa. Joutuivat pysähtymään, että pääsevät irti. Viimeiseltä sijalta matkaan siis, mutta onnistui nousemaan 8: neksi ja totalin 4:s siis.
Nyt vain lisää ajoa alle, peli alkaa vasta nyt vihdoin tuntumaan siltä, että alkaa luotto löytymään ja luonne tulemaan tutuksi.

-Esmeralda-