Aikalailla selvää oli, että alusta oli aivan liian pehmeä sinne ja teki ajamisesta raskasta ja vauhtierot kuskien välillä oli odotetusti isohkot. Joukkueemme minä, Noora ja Maarit ( sekä luotto johtajana Johanna) tavoitteena olikin päästä maaliin ehjänä ja vaikka kuinka edes hypoteettisesti ajattelimme josjosjos pääsee jatkoon niin realistisesti kuitenkin tyydyimme karsitaan lauantaina. Erät siis ajettaisiin sunnuntaina.
Oli satanut ja sateli välillä, mutta siihen nähden rata oli hyvässä kunnossa. Vaan ikinä en niin paljon patteja ole nähnyt missään radalla.Taktiikaksi valitsin oikean reunan radasta. Ajoin lähes koko erän radan oikeaa reunaa, ja sehän ei todellakaan ollut nopein, mutta turvallisinta oli pysyä pois jaloista ja välttää tilanteita, joissa nopeat kuskit tulevat kahta puolta hihat hipoen ohi. Siinä sai kuitenkin ajaa kohtuu rauhassa, eikä tarvinnut pää pyöriä kun pöllöllä kokoajan, että mistä tulee ja kuka ja miten kovaa. Kaikki ohitti reilun matkan päästä, eikä tullut tilanteita.
Erä ei tunutnut pitkältä, kun pudotti vauhdin sellaiseen järkevään - ei pyörä linttaillut joka suuntaan ja homma eteni jouhevasti vaan ei niin raivokkaasti. Jäimme jokainen luokissamme kärjelle 3 kierrosta vaan emme olleet kukaan viimeisiä 😊 sijoitukset 25 ja 26 kun 28 joukkuetta lähti puomilta.
Olin enemmänkin tyytyväinen siihen, ettei sattunut mitään kenellekään ja tämä nyt oli tällainen enemmänkin "naisjoukkue" juttu. Ihan tosissaan ei oltu liikkeellä, Ainakaan minä.
Oli jopa muutama oikein makoisan mallista hyppyrikin, joihin uskalti endruroida kaasulla. Useampi niistä heitti taivaisiin niin niihin oli hyvä jarrutella jos meinasi ruutulipun nähdä. Muutamalle se jäi niistä näkemättä kun oli nutullaan. Ambulanssilla ei tainnut lähteä kuitenkaan ketään.
 |
| Kuva: Noora |
-Esmeralda
