Tännekö mä sen jätin?.. Eikun minne?.. Onko joku nähnyt motivaatiota?
Viimeiseen asti arpaa heitin osallistunko vai en. Noh, mennään nyt sitten ajamaan, kyllä se siitä. On se aina ennenkin sitten kun tarttuu mopoa sarvista ja pääsee radalle.
Ensimmäinen viikko kesälomasta mennyt vallan rankentaessa taloon rappusia ja siivotessa nurkkia ja aamusta iltaan tehnyt kaikkea mitä on pitänyt tehdä jo ajat sitte. En edes vilkaissut mopoja koko viikkona ja kisapäivää edeltävänä laitoin vasta enskan tikkiin. Huvittavaa, meinasin jo ottaa tallista Maken mopon, siinä kun oilisi ollut valmiiksi eestin jäljitlä punaiset pohjat ja valkealla numero, hänen oma numeronsa 43, jolla minäkin nyt sattumalta ajaisin. Tuumi vielä, että senkus meet sillä...
No, lähdin kuitenkin omallani ja aamulla potkittiin kukkoja hereille kun vito singahti kohti lahtea. Katsastus alkaisi 6.30 ja startti oli 8.13. Sinänsä hyvä, päivästä näytti tulevan tuskaisen aurikoinen ja kuuma. Vielä aamulla oli epäselvää miten ajaisimme kisan. Pariajossa olevat ajoi 2h, taikka 6 kierrosta niinkuin myöhemmin selvisi ja naiset ajaisivat 4 noin 10km kierrosta putkeen. Ai täh? Niiko putkeen? Ja millaistahan maastoa tarjolla, että miten bensa riittäisi. Varulta tankkipaikalle kaatokannuun vähän bensaa ja varalasit. No ihan vaan varulta. Psykologinen juttu.. :)
 |
| Kuvat: Piia Salmi |
Heti laskettelurinnettä ylös kiiruhtaessa tuli selväksi, että kiveä oli ja sitä löytyi kokoajan lisää. Muutama hyvä kaasusuora ja isontien toiselle puolen siltojen yli pellolle. Olisi ollut ehkä järkevää käydä vähän peltoradalla ajamassa, olisi ollut enemmän hanskassa tuo mutka ajo liukkaalla pellolla. Eipä sillä, on tullut niin vähän ajettua kivikossa tai yleensäkään ajettua, että peukaloiden lihakset oli ensimmäisen kierroksen lopulla jo tulessa. Vau, enää kolme jäljellä. Toisen kierroksen ylämäki osassa löysin sitten heinikon reunasta sellaisen virtahevon selän mallisen - no ehkä hiukan pienemmän - kiven, josta lähti niin salaman nopea solisluu siksakki, että oikea käsi kirposi stongasta. Ihmeiden aika ei ollut ohi sillä jäin pystyyn. Löysin itseni keskeltä korkeaa heinikkoa kuin savannien tiikeri vaanimassa, missäpäin se reitti meni...? Peukalot olivat kyllä ihan tunnottomat. Jatkoin matkaa ja se oli paikoitellen aika jännittävää, kun stonga ei ihan ollut hallussa. Pitkässä hissien ylämäessä lähti vielä aika huolella takapää jakelemaan kun vedin ylös minkä piikki kulki. Tsiisös... aika herran hallussa oli. No kunhan nyt ajelin sitten omia ajojani maaliviivan yli kolmantena. Ja bensa riitti, niinkuin Make sanoikin, kunhan en uskonut sitä :)
En nyt ollut oikein tyytyväinen aikaansaannokseeni, vaikka Lady-Cupissa tulin siis toiseksi, niin olisi pitänyt vähän enemmän panostaa touhuun. Tai sitten harrastaa vain hauskanpidon verran ja jättää kisat sikseen...
-Esmeralda-
