Hallilan herkkuenduro 2.10 2011

Kapinat taas ihan naapurustossa. Myrskylään matkaa puolisentuntia maistelemaan suomi-enduroa.

"Ja voi poloiset lukijat, kuinka teillä olisikaan tylsää lukea tarinoita, ellen minä takuuvarmana ohjelma sisältö tuottajana pitäisi huolen täytenumeroista :D

Kuva: Jake Monacosta

Kuva: Jake Monacosta

Vähän jänskätti kyllä kun samainen kisa vuonna 2008 -olin juurikin aloittanut silloin ajamaan enduroa- meinasi taittaa selkärangan kuvainnoillisesti. Kisa oli silloin niiiiiin rankka, että kun vihdoin ja viimein pääsin maaliin raahattuani ja kanniskeltuani madallettua mopoani syvissä mutaränneissä, niin yksinkertaisesti olin niin loppu, että oksensin. Noh, siitä jäi sieluun ryppy ja sitä paikkaamaan nyt sitten tänne oltiin tultu. Oikeastaan ainoa syy, miksi tähän suomi-enduroon lähdinkään. Koko vuonna en ole sitä juurikaan ajanut ja sellaisetkin kisat jättänyt väliin, joissa oli odotettavissa juurakoissa ja mutabrunnissa kömpimistä.
Olimme käpötelleet pätkiä etukäteen ja se kyllä huomattavasti auttoi ajamista. (Täytyy näköjään vastakin alkaa harrastamaan reittien kävelyä) Merkkauksessa lienen ollut puutteita, kun suurin osa kärjestä missasi alun herkuttelu siirtymän Myrskylässä. Oli kiveä ja mutalillua ja kiveä ja mutalillua ja väliin kalliota ja sitten taas... no ainakin lämpö tuli hyvin päälle ja ajo sujui mukavasti. Olin joskus aikoinaan ajanut tuolla pätkällä ja muistin osapuilleen "miinat". Uusi moottori tuntui huiman hyvältä. MK1 sujui ongelmitta ja aloin jo vähän tottumaan mopon uuteen luonteeseen.
Kakkosella sitten liipaisinkin pitkäksi. Pelto oli savisen limainen ja liika vauhti on aina ohjelman ensi askel :) Pitkässä kaislikossa jyrkkä mutka ja hupsista-kiik-loiskista! Oli siinä silta, mutta puoli metriä liian lyhyt. Poistuin sivusta vikkelästi, kuin sorsa kaislikkoon. Oja oli syvä ja vettä oli polven ylle ja mopo istui lutakossa, jossa oli joku muukin jo käynyt kaivamassa monttua syvemmäksi. Yritin nostaa rengasta montusta ja kaasuttaa, mutta putosi jontkaan aina takaisin. Katselin ympärilleni eikä ketään. Ei ristin sielua. En tännekään suostu jäämään. Siinä sitten tuhtailtuani ja pari nostoyritystä myöhemmin seuraava kilpailija tuli jo sillan yli ja sitten Karsekin tuli siitä ohi ja tsemppasi ymmärtäväisesti. Pahus. Kampesin viimein takarenkaan jonkun pajukon juurakon päälle ja eikun pelit tulille ja kaikki tai ei mitään. Kaasu auki ja kytkin lirpauttamalla ylös. KTM lähti kuin torpedo putkesta ja ihmeen kaupalla minä roikuin sarvissa :) Wuhuu!!! Raivolla jahtaamaan menetettyjä minuutteja. Hanskat oli mutavelliä täynnä ja oli vähän kiinni pitelemistä, mutta pelto sujui aika hyvin. Elämä jatkuu. Huoltoon hakemaan lisää bensaa ja sitten pitkä siirtymä kolmoselle. Kilometri kaupalla hiekkateitä ja vihdoin MK. Lähdin pätkälle tukka täynnä touhua ja ajo sujuikin aika hyvin -mielestäni. Väliin oli todella liukasta mitä lie savikkoa ja Jake olikin jossain mutkassa kuvailemassa kun tupsahdinkin spagaatin kautta nutulleni vähän ennen mutkaa jo liu'uttuani ensin lähes kaikki muut osat edellä, paitsi eturengas.

Kuva: Jake Monacosta

Kuvaan olisi kuulunut Wiener valssi soimaan. Tuntui, että liukuilin kuin hidastetussa filmissä ympäriinsä. Voi pojat, että osasikin olla hankalaa. Seuraava hämmästelyn sektori olikin kivikkomäki, joka noin puoliväliin menikin hyvin tapeilta pompotellen, vaan sitten tuli vähän isompi kivi ja kaasutin vähän niinkuin vanhan mallin ranne muistilla. Liikaa. Pelit vippasi poikittain ja kyleltään poks. Nonni. Punkesin ylös, mutta siellä kivien seassa ylämäkeen olikin liikkeelle pääsy ihan toinen juttu. Yritys toistui noudattaen samaa suditus, kiikunkaakun, jök kaavaa jokusen kerran, ennenkuin matka jatkui. Kerta vielä piti kiikahtaa ennenkuin oli mäki selvää. Hittolainen sentään...

Kaikkiaan ajo kulki, lukuunottamatta näitä ihan omia mokia, niin ei muita tilanteita ollut juurikaan ja moottori teki ajamisesta todella hauskaa. Vaikkei vastusta juurikaan ollut niin naistenluokan voitto tuntui silti oikein hyvältä, varsinkin kun tämä herkkuenduro oli paaaaaaljon helpompi kuin edellinen :), siltikin tunsin ajaneeni eikä se mikään läpihuuto juttu ollut ensinkään."
-Esmeralda-