Ja taas pyörän päällä

Häthätää päiväksi malttoi jättää vapaapäivän=valoisan ajan ajot väliin, mutta syykin oli hyvä. Piti mäntä vaihtaa ja parsia pyörää muutenkin kun kaikki osat kuluneet puhki. Tähän moottoriin ei ole tarvinnut kajota joten joutui hiukan miettimään miten hajoaa palasiksi ja mistä. Onneksi Jussi oli apuna, sillä ennakoin männäntapin sokkien asennukseen sen paikalle 😃 Ne on yksinkertaisesti vain niin jäykät rautalanka sokat, etten saa niitä säädyllisesti sinne - tiedän sen.

 Mäntä oli vedetty ihan kalkkiviivoille asti. Ja se myös tuntui siltä. Onneksi sylinteri oli ihan ok.

Samalla siinä pyöriessä huomasin, että ohjuri oli alareunasta jo läpi joten ketjut viittä vaille roikkuis jo ulkona. Sitä vaihtaessa sattui silmiin tuo puolikas ketjulukkokin.. Muutama optio katastrofiin, mutta taisin käyttää lotto onneni tässä.
Myös änkkä sai uudet villat, alkoi olemaan jo aika huutoputki. Kyllä nyt kelpasi!


Tähän saumaan tuli myös testiin 150Tpi KTM, kun mielenkiinnosta arvelin josko olisi ketterämpi ajaa kun tuo puolikas.

 Pehmeällä hiekalla totesin tämän olevan enemmän omimmillaan metsässä, tosin johtuu varmaan siitä että olen tottunut tehokkaampaan moottoriin. Myös alusta oli hempeämpi.
Testailinkin sitä siinä varmaan puolisen tuntia kaikenlaisissa maastoissa ja sitten kellotimme testipätkää. Pätkällä oli pattisuoraa, metsätietä ja perus metsäpolkua. Ei pehmeää hiekkarataa. Se ei ollut myöskään hirveän pitkä, mutta silti muutaman kierroksen ajat hiukan vaihteli noin sekunnin.

Sitten hyppäsin kylmilteen Antin 300:sen sarviin ja ajoin yhden harjoitus lenkin. Sitten kellot käyntiin. Tosin ensimmäisen kerran kun samalla tavalla väänsin kaasua katselinkin taivasta kun hytti oli pystyssä heti. Säädin ranteen annostelu asetuksen parametrit loivemmalle.
Kello osoitti karun todellisuuden. Kaksi kierrosta ja ajat erosi toisistaan 0,3 sek ja oli 4,5 sekuntia nopeampia kuin 150:sellä. Aika selviö, että olen oppinut isolla mopolla ajamaan luontevammin. Pienempää ajoin kuin piikkiä, ja mutkat tuppasi menemään vähän leveiksi kun oli pidon kanssa haasteita. Tykkäsin kyllä kovasti tuosta 300:sesta... jospa sellainen?! 😅

 Kissat oli haltioissaan piha jakkaroista, niin persus ei palele kun tiluksia vahtii.

Tässä nyt on pohdinnassa mitä meinata ja sillä välin jatketaan ajoja omalla puolikkaalla, joka sai uuden männän ja toimi oikein hienosti kaikinpuolin taas. Siltikin meinasi tuntua jopa pieneltä tuon voimapesän jälkeen. Erilainen. Siinä oli taas sitä "kiukkua" tyrkyllä kun taas toisessa selkeästi voimaa. Mukava testailla kuitenkin kaikenlaisia kapineita, nyt kuitenkin ajanut jo senverran ja monilla laitteilla, että pystyy luomaan käsityksen. Osa istuu käteen heti, osa pienellä mukautumisella ja joistain (harvoista tosin) voi sanoa heti, ettei kuuna kullan valkeana tulis mun pyörää. Oppia lisää joka kerta

 -Esmeralda-