Ja taas pyörän päällä

Häthätää päiväksi malttoi jättää vapaapäivän=valoisan ajan ajot väliin, mutta syykin oli hyvä. Piti mäntä vaihtaa ja parsia pyörää muutenkin kun kaikki osat kuluneet puhki. Tähän moottoriin ei ole tarvinnut kajota joten joutui hiukan miettimään miten hajoaa palasiksi ja mistä. Onneksi Jussi oli apuna, sillä ennakoin männäntapin sokkien asennukseen sen paikalle 😃 Ne on yksinkertaisesti vain niin jäykät rautalanka sokat, etten saa niitä säädyllisesti sinne - tiedän sen.

 Mäntä oli vedetty ihan kalkkiviivoille asti. Ja se myös tuntui siltä. Onneksi sylinteri oli ihan ok.

Samalla siinä pyöriessä huomasin, että ohjuri oli alareunasta jo läpi joten ketjut viittä vaille roikkuis jo ulkona. Sitä vaihtaessa sattui silmiin tuo puolikas ketjulukkokin.. Muutama optio katastrofiin, mutta taisin käyttää lotto onneni tässä.
Myös änkkä sai uudet villat, alkoi olemaan jo aika huutoputki. Kyllä nyt kelpasi!


Tähän saumaan tuli myös testiin 150Tpi KTM, kun mielenkiinnosta arvelin josko olisi ketterämpi ajaa kun tuo puolikas.

 Pehmeällä hiekalla totesin tämän olevan enemmän omimmillaan metsässä, tosin johtuu varmaan siitä että olen tottunut tehokkaampaan moottoriin. Myös alusta oli hempeämpi.
Testailinkin sitä siinä varmaan puolisen tuntia kaikenlaisissa maastoissa ja sitten kellotimme testipätkää. Pätkällä oli pattisuoraa, metsätietä ja perus metsäpolkua. Ei pehmeää hiekkarataa. Se ei ollut myöskään hirveän pitkä, mutta silti muutaman kierroksen ajat hiukan vaihteli noin sekunnin.

Sitten hyppäsin kylmilteen Antin 300:sen sarviin ja ajoin yhden harjoitus lenkin. Sitten kellot käyntiin. Tosin ensimmäisen kerran kun samalla tavalla väänsin kaasua katselinkin taivasta kun hytti oli pystyssä heti. Säädin ranteen annostelu asetuksen parametrit loivemmalle.
Kello osoitti karun todellisuuden. Kaksi kierrosta ja ajat erosi toisistaan 0,3 sek ja oli 4,5 sekuntia nopeampia kuin 150:sellä. Aika selviö, että olen oppinut isolla mopolla ajamaan luontevammin. Pienempää ajoin kuin piikkiä, ja mutkat tuppasi menemään vähän leveiksi kun oli pidon kanssa haasteita. Tykkäsin kyllä kovasti tuosta 300:sesta... jospa sellainen?! 😅

 Kissat oli haltioissaan piha jakkaroista, niin persus ei palele kun tiluksia vahtii.

Tässä nyt on pohdinnassa mitä meinata ja sillä välin jatketaan ajoja omalla puolikkaalla, joka sai uuden männän ja toimi oikein hienosti kaikinpuolin taas. Siltikin meinasi tuntua jopa pieneltä tuon voimapesän jälkeen. Erilainen. Siinä oli taas sitä "kiukkua" tyrkyllä kun taas toisessa selkeästi voimaa. Mukava testailla kuitenkin kaikenlaisia kapineita, nyt kuitenkin ajanut jo senverran ja monilla laitteilla, että pystyy luomaan käsityksen. Osa istuu käteen heti, osa pienellä mukautumisella ja joistain (harvoista tosin) voi sanoa heti, ettei kuuna kullan valkeana tulis mun pyörää. Oppia lisää joka kerta

 -Esmeralda-

Merry x-mas and Happy new year!

Toivotan kaikille Joulunrauhaa, ja menestystä vuodelle 2020.

Ensivuotta kohti täydellä teholla ja nippa nappa malttaa pyhiksi pysähtyä - mutta vain yhdeksi päiväksi. Sitten on taas täysi tohina päällä.
-Esmeralda-

Chillailua

Kisat kisailtu tältä vuodelta ja keskitytään vain fiilistelemään ajon kanssa ja PK kausi treeneissä muutenkin. Salia, spinningiä, tanssia jne jne. Valmistautumista ensi kauteen. Kun vain miettisi mihin tähtäsisi siellä.. ja olisi kiva löytää joku treenikaverikin. Voisi ajo ehkä nousta eri levelille...

Ensilumet tuli ja sitämyöten piikkirenkaat alle. Onpa taas ilo ajaa kun mopo painaa ainakin 150kg.
Sain vihdoin kasailtua vanhan 200sen tikkiin ja hullunhauskan neula/suutin/luisti leikin jälkeen jopa kutakuinkin säätöihinkin ja olihan se ihan viimosenpäälle hurlumheitä. Tämä ilopilleri oli puolikkaan mörkön jälkeen sen tuntuinen, että tuon pystyi kiertämään tikun ympäri käden käänteessä. Ketterä kun mikä. Jos olisi vain endurolaatikko voisi päitsille lähteä. Tai ehkä vain säästelen sitä sunnuntai lystinpitoon 😀

Muutama päivä eteenpäin, kun lumetkin jo suli taas kävin huruuttelemassa Hondan 450cc mopedilla ja täytyy sanoa, että olipas kiva nelari. Tykkäsin kovasti. Pyysin joulupukilta lahjaksi, mutta jotenkin on tunne että nähdään edelleen  vanhan ktm:n  puikoissa ensikautenakin... hauskuutin itesäni kuitenkin kernaasti tämän hetken. Siro ja kevyt ja moottori tuntui hyvälle. Ja olihan ne rossi iskarit ihan eri luokkaa laskea menemään täytyy kyllä myöntää sekin. Hieno ajokokemus.

 Chillailin omenaporalla pitkin metsäpolkuja ja iloitsin ja nautin ajosta. Spurttailin välillä ja kun (taas jälleen kuten yleensä) yksin olen liikenteessä pitää ajaa fiksusti. Yrittää ainakin.

Vihdoin sain aikaiseksi takaiskarin huollon ja pääsin puolikkaallakin metsään ja kyllähän se perkasi vähän eri malliin kun vanhus, mutta selkeästi itsepäisempi. Jokainen näistä on niin omanlaisensa ja oman tyylisensä vaan kaikilla se ajaminen on hauskaa. Siirtelin vähän kiviä ja käpyjä pois polulta.

Kelit on ollut todella suosiolliset ajamiseen vielä, vaikka on satanut välillä kovinkin on joku paikka aina kelvollinen. Ainoa vain, että vain viikonloppuisin pääsee päivänvalon aikaan kun illat pimenee niin aikaisin. Viikolla treenaillaan sitten salilla. Pyrkinyt käymään vähintään 2-3 krt sen 1,5-2,5h settejä spinningiä sekä tanssia ja vaihtelevia lihaskunto ja liikkuvuus ryhmäliikuntoja. Ne on tosi kivoja ja kun tekee ohjeiden mukaan ei pääse itsekseen revittelemään liian kovilla painoilla tms vaan tehot pysyy hallinnassa kun peruskunto kaudella ollaan. Koitan nousta ylös loukkaantumisien aikaansaamasta sudenkuopasta ja toivottavasti ensikaudella voisin olla jo täysin isku kykyinen kunnon puolesta. Se on tavoite. Se, mihin sitten keskityn katsotaan myöhemmin. Unelmat elää..
-Esmeralda-