 |
| Kuva: Nita Korhonen
|
ja jos minä sain nauttia kerman seurasta ni niin sai mopokin. Se päätyi jakamaan maton Michele Moutonin Audin kanssa. Kyseinen ladyhan voitti rallin MM osakilpailuja nelisen kappaletta 80-luvun alussa ainoana naisena ikinä ja eipä sen jälkeenkään kukaan ole paremmaksi laittanut. Parisen tuntia postailin F.I.M:in http://www.fim-live.com/en/ standillä ja onneksi ei kauempaa, sillä jaloillaan kärvistely ei ihastuttanut kovinkaan mäsää polvea. Oli silti mielenkiintoista vaihtaa näkemyksiä niin monen kansallisuuden kanssa ja monet kyselivät millaista on olla urheilijanaisena miesten seassa. Öhöm.. no enskakuskithan pääsääntöisesti ovat herrasmiehiä eikä se vastaanotto siellä olekaan ongelma. Keskustelimme siis aika pinta tasolla asioista.
Syvemmältä miettien löysin itseni pohtimasta naisena (ei siis henkilönä minä itse) mediassa näkymistä, joka onkin sitten toinen juttu. Alan miehiä kun taitaa kiinnostaa lähinnä vain se mitä vetomiehet tekevät, joka on täysin ymmärrettävää- miehiä ei muutenkaan yleensä hirveästi kiinnosta mitä naiset tekevät - joten naisena palstatilan saaminen ei ole aina helppoa. Siinä missä miehillä riittää jokin paha kaatuminen tai vaihtoehtoisesti mukavasti menneet treenit uutisen tekemiseen niin naisena päätyy niillä yleensä tilastoihin. Naisia on vähän (perhe on myös yksi tekijä, joka yleensä vaatii naiselta enemmän panostusta ja sitoutumista) joten kärki kapea ja se lienen syy miksi edesottamuksista ei juurikaan huudella. Usein myös naistenluokan vähäisen osallistujamäärän takia saatetaan koko luokka jopa unohtaa mainita. Uskottavuuden puute on myös yksi., joka saattaa vaivata. . Ja kuppikunnathan ovat joka lajin vitsaus niitä sen enempää ihmettelemään...Tässähän ei ole kyse tasavertaisuudesta vaan naisena kilpailemisesta naistenluokassa naisten kesken miesten lajissa.
Olipas masentavasti muotoiltu ja hivenen ehkä kärjistettynä, mutta ei tyystin tuulesta temmattua.
MM kisoista Heinolasta oli yllättävän paljon juttua ja se oli hienoa, sillä naistenluokka teki ennätyksen ilmottautuneiden määrässä ikinä: 22. Se oli todella upeata.
Poikkeuksena on kisoihin saapuvat paikallislehdet, joiden ennakkoluulottomat toimittajat ovat yleensä lähinnä kiinnostuneita kun nainen remuaa mopolla miesten seassa. Liekö uteliaisuudesta haluaa kuulla kummonen ajatusmaailma onkaan saparon juuressa. Vaihtaa nyt hella mopoon... ?
Ehkä tässä muutaman viimevuoden aikana tilanne on hiukan parantunut, sillä on tullut hiukan naisenergiaa journalismiin niin sähköiseen mediaan kuin urheilutoimitukseen (mm.Tuija Nieminen, joka ylläpitää myös lady isdeä) mutta totuus on se, että ajaminen on yhtä kallista oli munat tai ei ja sponsoreita on haasteellista saada kun ei voi tarjota samanlaista näkyvyyttä kun omassa luokassaan samalla tasolla ajavat miehet.Tänäpäivänä tietty sponsorointi onkin enemmän lähinnä tuttujen kautta ja lajin parissa olevien firmojen kautta, mutta silti.
Tämä on siis vain henkilökohtainen mietiskelyni ja absoluuttista totuuttahan ei ole; on vain asioita, jotka jokainen näkee omalla tavallaan. Olen itse saavuttanut pisteen, jossa lajin harrastaminenhan sinällään on älyttömän siistiä, mutta tasapaino menojen ja tulojen kanssa sanelee kuinka paljon on varaa treenata ylläpitääkseen taitoja tai jopa kehittyäkseen ja määrittelee kilpailujen tavoitteet senmukaisesti sitten. Jos siis kilpailee...
-Esmeralda-
