Motocenter enduro, Riihimäki 22.2 2014

No kyllä niin nätin kelin lykkäs ettei tiennyt miten päin ajaisi, ja välillä ei tiennytkään.

Aamusella oli jo aikamoinen motivaatiokato. Kelistä ja aamusta riippumaton. Yritin lohduttautua, että kyllä se siitä kunha pääsee tuumasta toimeen. Ajoa on ollut todella vähän nyt, kelit on ollut aikamoiset eikä ajopaikkojakaan ole kummosesti. Holmin pellolla jonkun kerran käytiin ja viikkoa ennen kisoja jopa metsäpolku oli siinä kunnossa, että sinne raaski mennä. Silti on tullut painotettua muita lajeja ja pienoinen aavistus lajin ei nyt voisi sanoa vaihdoksesta, mutta tavoitteellinen laji lisäys on astunut kehiin: triathlon. Joten paljon on uitu, pyöräilty ja juoksua pitäisi ottaa enemmän kuvioihin mukaan.

Ai niin ne kisat.. totta. Niin siis tulihan ajeltua - Makenkin tuumii, että jään nykyään helposti vain ajelemaan - pari kierrosta tihkua tihkuvassa ilmassa ja väliin tuli räntääkin.

The weather was so nice that it was unclear where to and what way the ride would go.
In the morning I had already lack of motivation, nothing to do with weather or morning it self. Try to comfort myself that everything would strart rock 'n' roll when ever I just get in business. Less of riding lately, the pressure have been in other type of sports, so a lot of swimming, cycling and running - what should be taken into more in picture.. a little hunch that I have found a new sport to compete. Not instead of enduro rather say addition to it.Triathlon.

Oh well, the race.. Yep, kind a sunday ride. Couple of rounds in drizzle between sleet. Dude..that s**ks.



Kuva: Piia Salmi

Kuva: Piia Salmi

Kuva: Piia Salmi

Sinällään kaikki kunnossa ja toimi moitteetomasti, sormikin jo parantunut aika hyvin. Ainoa vain, että keli jysäytti ajolasit täysin tukkoon hetkessä ja ei auttanut kun yrittää lääppiä mitenkuten reikää, että näkisi minne on menossa. Lunta ei juurikaan ollut, "spoori" oli käytännössä maapohjaa, sellaisen reikiä. tai kovaa jäätä tai vettä.Tapeilta pystyi ajamaan käytännössä koko reitin läpi. Oli hienoja highlighteja mutta mieluusti näkisin minne olen menossa ja muistiin perustuva ajo alkoi olemaan jo todenteolla jännittävää kun parisen kertaa osuin johonkin minne lie ja läksin suuntaan minne lie ja ihme ja kumma kun matka jatkui ja mikään ei katkennut. En ikinä ole osannut ajaa ilman ajolaseja - mitä suurin osa teki juurikin paraikaa - silmät vuotaa ihan tuhottomasti ajoviimassa ja toisen silmän piilolinssi ei kauaa vanhenis asianmukaisesti paikallaan.  Yhdessä peltomutkassa menin komiasti rähmälleni kun yritin kääppiä ikkunaa puhtaaksi ja kas, sitten sitä testasinkin mikä on vertikaalin ja horisontaalin ero? Se on sekunti......

Everything was okay and working like it should, even my poor finger have heal somehow. What really bother me was that drizzle made my goggles useless. It was impossible to see through. I tried to paw the window clear when ever it was possible that I could se where I'm going.There was no snow- so basicly dirt and water with ice or rocks and holes with roots was there. Ther was nice highlights but I wouldn't mind to see where I'm going to, not with the speed of light but fast enough to brake my neck.. Never could ride without goggles because my eyes flood in wind and also have to wear one contact lens so it definitely won't sit in right place long time. At one fast curve in field I tumble down because I focused on clean up my vision so I tested the difference between vertical and horizontal... it was a second...


Kuva: Piia Salmi

Reitti sinällään oli jouhevaa ja todella makoisaakin olisi ollut, en vain juuri sillä hetkellä osannut oikein nauttia ajamisesta. Se meni luokkaan: varmanpäälle etenemistä (eli ajelua) ja aina tilaisuuden tullen kun oli vähänkin tasaisempaa keskityin enemmän lasien luuttuamiseen kun ajamiseen. Välillä tulos muistutti linnanmäen peilitalon näkymiä ja sieltä arpoi pää vinkkelissä jonkun kohdan, missä puut olivat vähiten jengalla kunnes sai kähmittyä uudelleen. Paperia oli juntattu kypärän lipannurkat pullolleen, muttei se pätkällä paljoo auttanut. Kaksi sekuntiakin on pitkä aika ajaa yhdellä kädellä tuolla. Olisi pitänyt olla joku vessapaperi teline stongassa... en myönnä miettineeni sitä matkan varrella.

Ajolaseina nuo Oakleyn Airbrake:t ovat todella huippuluokkaa näkökentän ja istuvuuden osalta. Ehdottomat lempparit! Vaan eipä niissäkään ole pyyhkijöitä :)
Käteen jäi neljä sija luokassa ja vaikka pysti tuli taas kaappiin niin fiilis ei ollut kovin juhlallinen. Ei nyt mahdottomasti harmittanutkaan...välillä käy näin. Tämä oli mun huono päivä.
Noh, sunnuntaina sitten reipas parin-kolmenkymmenen kilsan fillarilenkki, juoksua päälle puolisen tuntia vauhtiin n.10km/h ja sitten kutopiirissä nöyryytetään vielä ylävartalon lihakset.

Route was nice and speedy but at that moment I really couldn't enjoy the riding. It went like sunday riding. Most of time I was annoyed of the goggles and even I had peak corners loaded with paper it was impossible to use it at race so kind a toilet paper holder at handlebar would be awesome..  not admit that I was thinking that during the race.. :)

Oakley Aribrake are magnificent goggle, my favorit but yet wipers missing :)
I was 4:th at class and even had a cup I didn't really feel like pleased. Sometimes it just wont go. This wasn't my day. Oh well, at sunday there is 30km cycle trip and running with circle training top of it at program.
-Esmeralda-

Koettelee mutta ei lannista.. Try but not daunted..

Enimmäkseen tullut urheiltua kaikkea muuta kun ajamista, rymistely vähälumisessa kivikkomaastossa ei hirveästi houkuttele. Sitten lunta tuli vihdoin edes sen kymmenen senttiä ja raivasin jo enskareitinkin kotimetsikköön.
Joulupukki oli vissiin eksynyt todenteolla ressukka, kun löysi nyt vasta perille ja toi tulessaan luistelusukset! Vanhana pertsakilpahiihtäjänä luistelu tuntui yhtä luontevalta kuin juoksu takaperin kengät väärissä jaloissa
Noh, oppia ikä kaikki. Vaan eipä tunnu paksuun kalloon mahtuvan, että sormet pitäisi vetäistä välistä ennen kuin on mopolla nutullaan.

Most of the time been doing other sports but riding. Rumble at rocky woods without snow don't really attract me. Then came 10cm snow and poor santaclaus have serious navigate problem because find his way here a bit late. Anyway I got skating skis (what a word!). I'm an old fashion traditional skier so skating with skis feels as natural like running backwards wiht shoes in wrong legs so have to test this old wisdon: you are never too old to learn something new.
Hope that goes easier than my ability to bound in my thik head that fingers away when falling down.

Semmoottis siin sit kävi kun etunen lipsahti mutkassa alta ja ohjaustanko ois osunut kiveen ellei olisi ollut sormi välissä. Ajelin siinä sitten vielä reilu puolisen tuntia ja eipä sitä kummemmin jomottanut, mutta totuus paljastui kun aloin hanskoja riisumaan kotimatkalla ja lihankolosta kurkisti syvemmät segmentit niin hetken arpomisen jälkeen ajoin sitten suoraan sairaalan polin päivystykseen tikattavaksi. No se oli tarina sinänsä ja ei siitä sen enempiä - olipahan viimeinen kerta kun sinne menen... sattui nimittäin sama "lääkäri" kun aikoinaan vuosi sitten loukkasin reiden, josta pakenin ilman hänen määräämää hoitoaan. Hän kun olisi kovasti halunnut antaa lihasrelaksoivan piikin reiteen kun näytti olevan krampissa. Yritin selittää, että törmäsin puuhun ja vuotaa verta sinne ja turpoaa ,niin sai hepulin kun en huolinut piikkiä.. "mike puu? minne puu?..sine tulla tänne halu apu ja mine sano sinä piikki ja sine ei halu.. sine mennä koti nut oma vastuu... " no se siitä.
No parisen päivää piti ottaa rauhallisesti, mutta sitten pystyi jo senverta pyöränsarviin tarttumaan, että sillä pääsi kuntoilemaan.
Pääsi vihdoin myös testaamaan luistelusuksetkin näköjään ihan viimeisillä lumilla ja voi pyhä yksinkertaisuus, että tulikin valittua oikein sopiva keli harjoitteluun :) nuoskaa satanut kerros ja ei montaa suksen jälkeä märässä pöperössä ja olihan raskasta. Kammo hapotuksella viitisen kilsaa taivallettuna olisin samalla effortilla sivakoinut pertsaa Lahteen ja takaisin. Ainakin vähintään.

As it happened when front wheel slip under and I left my finger between a rock and handlebar. I continued to riding and notice the damage when I took my gloves away. Piece of meet was hanging and white "things" peek at hole. Yummy. Had to drive stright to emergency hospital what ever to get a few stitch in that. Unfortunately there was the same "doctor" when I injured my leg by smashing it to a nice and hard pine tree about year ago. I tried to explain what has happened but he kept on asking: "whatta trii?.. wheere trii? ... u comma hire and wanna helpa an mi sai u gotta dis ans dad  an u dant wanna..u go tha home nou..." Oh boy, I thought that was both times: the first and the last but no. To be honest, now it was the last. I wouldn't even take my dog to that doctor. Not that I even have a dog.
Couple of days had to take it easy but then I could start cycling. I also went to test the new skis. Mistake :) wrong weather. It started to rain water and the snow started to feel like mashed potatoes. Pulse nearly 200 I was struggling forward - most of the time- and damn that was heavy!

No eipä tässä vielä kaikki kun nyt vauhtiin päästiin niin pitihän sitä käydä vähän mopoilemassa viikonloppuna. Sormen haava aika ookoo näköinen, tikit poistettiin perjantaina. Teippiä monta kierrosta ja pikkiriikkisen peltokuritusta ja hauskanpitoa. No ensin tuli se kuritus ja sitten Make kuritti piikkiäni niin, että leikkasi kiinni... sitten alkoi vasta se hauskanpito kun sain alle Maken 300 2T kotarin. Olipas se namiskuukkeli peli.. voimaa on näköjään paljon helpompi annostella kun raivoa :)
Olisi pitänyt kellottaa ihan mielenkiinnosta, koska olimme yksimielisesti varmoja, että ajoin sillä kovemmin kun omalla piikilläni.
Omaa tyhmyyttä/ajattelemattomuuttani tuo moottori episodi kun viimeksi ollut aikalailla pakkasta kun olin ajamassa ja moottorissa oli vielä lämpösuojat ympärillä ja toinen puolisko syylaristakin peitettynä ja nyt keli oli nollassa niin vähemmästäkin pumppu leikkaa kiinni. No oli männän vaihto aika anyway...
Nyt sitten katsotaan pääseekö kisaamaan ensiviikonloppuna - riippuen miihin kuntoon sylkky nirhaantui  (hyvästi päitsi budjetti)- sormi on varmaan taistelukunnossa jo silloin. Vähän rupi repesi ja ei siitä kyllä nättiä tule. Josko se nätti oli alunperinkään ommeltuna kun irvisteli kuin kinkkurulla.

At the weekend we went to ride a bit. Finger have chanced remind from ham roll just ugly, but it's kind a working.Stitches are away and just in case I loaded it with tape to avoid any rip or split. At field track first I had fun wiht my own bike but then Make got exited to punish it and it died. The bike I mean. Piston melted and that was end of the fun story. In the end it was my mistake because I didn't even thought about the weather. It was aroun 0 and last time when I was riding was over -22 so engine was loaded with insulation on both sides to prevent carburator freeze up. Also one of the two radiators was also taped and wrapped around so it was seriously going too hot.
For this reason I had a opportunity to test the 300cc. That was funny. I ride it faster than my own. It seems easier to adjust the power than the rage. Very nice bike. Me like. Me want. :)

-Esmeralda-