Karkkilan motocrossradalla vietettiin Karkkilan moottorikerhon organisoimana maanantai-iltaa naisissa voimin.Siis vain ja ainoastaan naisille tarkoitettu (myös oppaat/kouluttajat olivat naisia) ilmainen lajin kokeilupäivä ja osallistujamäärä yllätti meidät kaikki!
Pyöriä oli lainassa tutuilta, yrityksiltä ja kerholaisilta, jotkut toivat omasta takaa lainapyöriä mukanaan, mutta silti niitä oli auttamattomasti liian vähän :)
Ensikertalaisia oli uskaltautunut mukaan riemastuttava määrä ja monelle alkujännityksen jälkeen innostus voitti ja lopunviimeksi monella oli hymy niin leveä, että onneksi päässä on korvat niin ei haljennut.
Keli suosi ja suosiosta johtuen mietimme pitäisikö järjestää toinenkin tällainen. Niille, jotka juuri oivalsivat olisi mukava päästä isolle radalle ajamaan ja niille, jotka ei oikein ehtineet kunnolla kokeilemaan pääsisivät enemmän sinuiksi laitteiden kanssa. Nyt osaisimme varautua kaluston ja varusteiden kanssa paremmin!
We spent nice monday evening with women at Karkkila motocross track. Only for women. All trainers were also women. Opportunity to test the riding for free. We had bikes from sponsors and we borrowed some. Some had own bike with them. The beginners and first timers had finally so wide smile at face that without ears the head would split in two.
Weather was awesome and it was totally crowded so we thought to arrange another one later. Next time we also could get a bit more bikes and gears.
Tämä tapahtuma tuli aika puskista ja lyhyehköllä varoitusajalla, mutta seuraamalla facebookissa Rapakat yhteisöä niin et missaa seuraavaa, jos itse vähänkään mietit uskaltaisiko niin tuolla oli monia naisia, jotka eivät olleet ikinä ajaneet minkäänlaista moottoripyörää tai edes mopoa ja hyvin onnistui. Toivottavasti jokunen jää edes lajin pariin, naisia on motocrossissa ehkä parisen kymmentä, mutta endurossa vain kourallinen.
This was so short notice but following the Rapakat in Facebook you won't miss the second one. There was many first timers and in the end of the day they ride the bike at track and had so much fun. Hope that even some of them would start and stay with a bit more favored motocross or then enduro. There is only fist full of ladies now a days at top of enduro.
-Esmeralda-
"Through the gates of humanity on the edge of insanity she will make her dreams come true"
maanantai 19. elokuuta 2013
torstai 8. elokuuta 2013
26.-28.7 Pohjankankaan hiekkadyynit ... sand dunes at Pohjankangas
Pari päivää taas tarjolla hiekkarallia. Otin matkaan tällä kertaa crossipyörän ja se osoittautui ihan kelpo pyöräksi siellä. Kauharengas oli omiaan tuolla ja nosti hauskasti pelit plaaniin ja pystyi ajamaan ympyrää tapeilta sladittamalla vaikka kuinka ja kovaa ja sepäs olikin hauskaa :)
Olin jälleen apukouluttajana Arton kaverina siellä ja muitakin samoja jannuja oli paikalla ja Petellä olikin tälläkertaa quad allaan. Kovasti yritti houkutella testaamaan, mutta en hirvinnyt lähteä - jos semmoisestakin vielä innostuu niin alkaa tallista loppua tila!
Iltasella kävimme tsekkaamassa mestat jälleen, ja muisti alkoi palailemaan pätkittäin. Seutu on juurikin sellaista, että olitpa missä vaan ja katsot ympärillesi niin voisit olla missä vaan, kun kaikkialla on melkein samannäköistä. Ainoastaan sektoritikut paljastivat sijainnin. Pojat puhui kokoajan itä ja länsi suunnista ja katselin ympärilleni eikä harmainta haisua mikä ilmansuunta oli missäkin :) Ei sen niin väliä, nyökyttelin vain tietäväisen näköisenä.. heh..
Couple of days of sand rally. I took motocross bike this time and that turned out to be marvelous thing in there. Scoop tire was in right choice there and lift it up easy to surface and offered a hilarious moment to drift circles full speed. And that was fun!
I was a assistant trainer again with Arto and lot of dudes from last time was there too.Pete had a quad this time. At evening we ride here and there just check the places and entertain ourselves a bit. That was weird place, it didn't matter where you stop and look around the landscape was the same everywhere. Only the sticks what point the sectors would tell you where you are. Boys were talking all the time of east and west and I just turner my head around like a own and didn't have a glue where we were. I didn't let it bother just nodding my head like I'd know everything. heh..
Aamu alkoi kahdeksalta pyörien päällä matkaan. Aamupäivä aikalailla freerideä ja väliin jäimme jonnekkin hyvälle mestalle vähäksi aikaa ajamaan useamman kerran kunnes taas matka jatkui. Väliin kurkin korkin alle, tässä kun on huomattavasti pienempi tankki kuin enskassa ja ei näy läpi niin piti hiukan arvuutella paljonko oli bensaa jäljellä. Olisin tarvinnut oman jerryn sinne, muilla kun oli nelarit tai sitten isompia tahtareita, joissa oli iso tankki. Syömätauko puolilta päivin ja sitten jatkamaan jälleen toisen ryhmän kanssa. Nämä oli hiukan vähemmän ajaneita ja vauhtia sen verta vähemmän, että bensa riitti hyvinki tähän reissuun. Illasta lähdimme jälleen Artsin kanssa pöllyttämään ja testailin jälleen sen nelipuolikasta hondaa ja olihan sillä huomattavasti helpompi ajaa tuolla kun piikillä kun voimaa oli senkun annosteli. Tunninverta ainakin ajelimme sinne tänne ristiin rastiin ja oli todella fantsua nauttia vain kelista, maisemista ja kun pysähtyi jonnekkin dyynille oli niin hiljaista, etttä tuntui kun istuisi tyhjiössä. Aurinko laski punaisena taivaan rantaan ja olo oli kuin villin lännen cowboyllä...
Morning start at 8am on the bikes and hit the road. First we go free ride and sometimes we choose a place to mix up a little test track and stay there for awhile. I had to look up my gasoline situation. The tank is smaller than in enduro and this is really drunk and thirsty while riding the slide top in deep sand. After lunch brake we change a group and these fellows wasn't so fast and furious so I didn't need fill up during the afternoon. At evening we went with Arto to have a bit fun again. Ride here and there and I borrowed Arto's 450cc Honda. It was so much easier to ride there. More powerful. About an hour we ride there and it was awesome just stop somewhere and enjoy the not typical finnish landscape and in the middle of silence like sitting in vacuum room. Red sunset was going down and felt like a cowboy in a wild west..
Sunnutai alkoi sitten yhdeksältä ja vauhtiryhmän kanssa freerideä. Mietin jälleen juoppoa mopoani. Rasteilla en sitten ajanut kovinkaan paljoa, säästin bensaa, ettei heti tarvitse varikkokäyntiä tehdä. Aika hyvin se riitti kuitenkin ja toiselle setille tankin ja välipalan kautta. Ajoa tuli mukavasti ja Ainakin pari jerrykannullista bensaa paloi ja tankki tyhjänä takaisin varikolle.
Sunday morning at 9am was the speed group. I was thinking my drunk bike and save the gasoline at training points. Really fun day, couple of jerry can of gasoline and back to the pit.
Se lystinpito oli tältävuodelta sitten siinä. Kiitos Artsi ja Pete! Tämä oli juuri niin hauskaa kun muistelinkin, ehkä jopa vähän hauskempaa kun ajotaitoa hiekalle on kertynyt viimevuodesta vähän enemmän niin nyt saattoi mennä kaasu pohjassa ihan eri tatsilla :)
That fun was over from this year. Thank you Artsi and Pete, this was just exactly as fun I remembered from last year, even a bit more fun because I had more experience to ride at sand and was competent to keep the slide top a totally different way!
-Esmeralda-
3.8 2013 Vesijärven pariajossa ajettiin Lady-Cupin viimeinen osakilpailu
Lähteäkö vaiko eikö lähteäkö..
Tännekö mä sen jätin?.. Eikun minne?.. Onko joku nähnyt motivaatiota?
Viimeiseen asti arpaa heitin osallistunko vai en. Noh, mennään nyt sitten ajamaan, kyllä se siitä. On se aina ennenkin sitten kun tarttuu mopoa sarvista ja pääsee radalle.
Ensimmäinen viikko kesälomasta mennyt vallan rankentaessa taloon rappusia ja siivotessa nurkkia ja aamusta iltaan tehnyt kaikkea mitä on pitänyt tehdä jo ajat sitte. En edes vilkaissut mopoja koko viikkona ja kisapäivää edeltävänä laitoin vasta enskan tikkiin. Huvittavaa, meinasin jo ottaa tallista Maken mopon, siinä kun oilisi ollut valmiiksi eestin jäljitlä punaiset pohjat ja valkealla numero, hänen oma numeronsa 43, jolla minäkin nyt sattumalta ajaisin. Tuumi vielä, että senkus meet sillä...
No, lähdin kuitenkin omallani ja aamulla potkittiin kukkoja hereille kun vito singahti kohti lahtea. Katsastus alkaisi 6.30 ja startti oli 8.13. Sinänsä hyvä, päivästä näytti tulevan tuskaisen aurikoinen ja kuuma. Vielä aamulla oli epäselvää miten ajaisimme kisan. Pariajossa olevat ajoi 2h, taikka 6 kierrosta niinkuin myöhemmin selvisi ja naiset ajaisivat 4 noin 10km kierrosta putkeen. Ai täh? Niiko putkeen? Ja millaistahan maastoa tarjolla, että miten bensa riittäisi. Varulta tankkipaikalle kaatokannuun vähän bensaa ja varalasit. No ihan vaan varulta. Psykologinen juttu.. :)
Heti laskettelurinnettä ylös kiiruhtaessa tuli selväksi, että kiveä oli ja sitä löytyi kokoajan lisää. Muutama hyvä kaasusuora ja isontien toiselle puolen siltojen yli pellolle. Olisi ollut ehkä järkevää käydä vähän peltoradalla ajamassa, olisi ollut enemmän hanskassa tuo mutka ajo liukkaalla pellolla. Eipä sillä, on tullut niin vähän ajettua kivikossa tai yleensäkään ajettua, että peukaloiden lihakset oli ensimmäisen kierroksen lopulla jo tulessa. Vau, enää kolme jäljellä. Toisen kierroksen ylämäki osassa löysin sitten heinikon reunasta sellaisen virtahevon selän mallisen - no ehkä hiukan pienemmän - kiven, josta lähti niin salaman nopea solisluu siksakki, että oikea käsi kirposi stongasta. Ihmeiden aika ei ollut ohi sillä jäin pystyyn. Löysin itseni keskeltä korkeaa heinikkoa kuin savannien tiikeri vaanimassa, missäpäin se reitti meni...? Peukalot olivat kyllä ihan tunnottomat. Jatkoin matkaa ja se oli paikoitellen aika jännittävää, kun stonga ei ihan ollut hallussa. Pitkässä hissien ylämäessä lähti vielä aika huolella takapää jakelemaan kun vedin ylös minkä piikki kulki. Tsiisös... aika herran hallussa oli. No kunhan nyt ajelin sitten omia ajojani maaliviivan yli kolmantena. Ja bensa riitti, niinkuin Make sanoikin, kunhan en uskonut sitä :)
En nyt ollut oikein tyytyväinen aikaansaannokseeni, vaikka Lady-Cupissa tulin siis toiseksi, niin olisi pitänyt vähän enemmän panostaa touhuun. Tai sitten harrastaa vain hauskanpidon verran ja jättää kisat sikseen...
-Esmeralda-
Tännekö mä sen jätin?.. Eikun minne?.. Onko joku nähnyt motivaatiota?
Viimeiseen asti arpaa heitin osallistunko vai en. Noh, mennään nyt sitten ajamaan, kyllä se siitä. On se aina ennenkin sitten kun tarttuu mopoa sarvista ja pääsee radalle.
Ensimmäinen viikko kesälomasta mennyt vallan rankentaessa taloon rappusia ja siivotessa nurkkia ja aamusta iltaan tehnyt kaikkea mitä on pitänyt tehdä jo ajat sitte. En edes vilkaissut mopoja koko viikkona ja kisapäivää edeltävänä laitoin vasta enskan tikkiin. Huvittavaa, meinasin jo ottaa tallista Maken mopon, siinä kun oilisi ollut valmiiksi eestin jäljitlä punaiset pohjat ja valkealla numero, hänen oma numeronsa 43, jolla minäkin nyt sattumalta ajaisin. Tuumi vielä, että senkus meet sillä...
No, lähdin kuitenkin omallani ja aamulla potkittiin kukkoja hereille kun vito singahti kohti lahtea. Katsastus alkaisi 6.30 ja startti oli 8.13. Sinänsä hyvä, päivästä näytti tulevan tuskaisen aurikoinen ja kuuma. Vielä aamulla oli epäselvää miten ajaisimme kisan. Pariajossa olevat ajoi 2h, taikka 6 kierrosta niinkuin myöhemmin selvisi ja naiset ajaisivat 4 noin 10km kierrosta putkeen. Ai täh? Niiko putkeen? Ja millaistahan maastoa tarjolla, että miten bensa riittäisi. Varulta tankkipaikalle kaatokannuun vähän bensaa ja varalasit. No ihan vaan varulta. Psykologinen juttu.. :)
Kuvat: Piia Salmi |
Heti laskettelurinnettä ylös kiiruhtaessa tuli selväksi, että kiveä oli ja sitä löytyi kokoajan lisää. Muutama hyvä kaasusuora ja isontien toiselle puolen siltojen yli pellolle. Olisi ollut ehkä järkevää käydä vähän peltoradalla ajamassa, olisi ollut enemmän hanskassa tuo mutka ajo liukkaalla pellolla. Eipä sillä, on tullut niin vähän ajettua kivikossa tai yleensäkään ajettua, että peukaloiden lihakset oli ensimmäisen kierroksen lopulla jo tulessa. Vau, enää kolme jäljellä. Toisen kierroksen ylämäki osassa löysin sitten heinikon reunasta sellaisen virtahevon selän mallisen - no ehkä hiukan pienemmän - kiven, josta lähti niin salaman nopea solisluu siksakki, että oikea käsi kirposi stongasta. Ihmeiden aika ei ollut ohi sillä jäin pystyyn. Löysin itseni keskeltä korkeaa heinikkoa kuin savannien tiikeri vaanimassa, missäpäin se reitti meni...? Peukalot olivat kyllä ihan tunnottomat. Jatkoin matkaa ja se oli paikoitellen aika jännittävää, kun stonga ei ihan ollut hallussa. Pitkässä hissien ylämäessä lähti vielä aika huolella takapää jakelemaan kun vedin ylös minkä piikki kulki. Tsiisös... aika herran hallussa oli. No kunhan nyt ajelin sitten omia ajojani maaliviivan yli kolmantena. Ja bensa riitti, niinkuin Make sanoikin, kunhan en uskonut sitä :)
En nyt ollut oikein tyytyväinen aikaansaannokseeni, vaikka Lady-Cupissa tulin siis toiseksi, niin olisi pitänyt vähän enemmän panostaa touhuun. Tai sitten harrastaa vain hauskanpidon verran ja jättää kisat sikseen...
-Esmeralda-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)