Uusi vaihdepoljin tuli ruotsista ja Antti rakensi uudet jalkatapit vanhojen lirputtimien tilalle. KTM kierrätysosista 😀 Kyllä nyt kelpaa.
Iltasella varikolle jo valmiiksi ja aamulla startti klo 9.00. Oli luvannut sateita joten arvailtiin millaisen suihkun saisimme.
Ensimmäinen kylmä suihku noin niinkuin ajatustasolla tuli lähtökarsinassa. Ei ollut mitään koroketta josta polkea käyntiin. Löysin kiven, mutta oli niin pieni, etten ylettänyt kunnolla potkimaan. Onneksi tilanteen pelasti alan heppu Roope, joka asiaankuuluvasti oli viimevuotinen classic scramble t-paita päällä sattumoisin lähistöllä. Pitkäkoipisena tuli pelastamaan neidon pulasta (ikinä käynyt näin!!) ja potkimaan Hussen tulille ja pääsin rivistöön odottamaan starttia, joka onneksi olisi käyvin moottorein. Noh, käskivät sammuttamaan sitten lähtösuoralla ja odottelimme ambulanssia saapuvaksi. Ei-ole-totta. En millään saisi sitä käyntiin enää siellä pehmeässä hiekassa ilman minkäänlaista koroketta. Naisten startti oli ja meni ja seuraavaksi nuorten rivi ja se lähti ja sitten V60 ja nekin meni menojaan. Classic riviä odotettiin hetken, jos saisin pelin käyntiin (Anttikin yritti, mutta husse leikki kuollutta) ja niin lähti sekin rivi matkaan ja ajattelin räjäyttää hussen siihen paikkaan. Eihän se tosin sen vika ole, että olen alamittainen.
Näin sivusilmällä kun samainen scramble paita juoksee starttipaikalle ja tulee apuun. Roope potki Hussen tulille ja lähdin muiden perään vihdoin. Ketään ei enää näkynyt tai kuulunut missään.Kauanko siinä meni? Minuutti vai kaksi ei mitään ajantajua, siinä se tuntui iäisyydeltä. Siinä potkiessa olin rikkonut saappaanvarresta kaikki soljetkin ja viiletin pitkin metsiä saapas auki lepattaen...
Pääasia, että pääsin matkaan. Ajattelin, että jaksan kyllä remuta sen malmikasan kanssa tunnin joten ajoin niin kovaa kuin vain ikinä pystyin sillä alustalla. Selkiä alkoi tulla vihdoin vastaan ja ohittelin tämän tästä aina jonkun. Ei mitään käsitystä sijoituksesta, eikä edes ajo-ajasta kun kelloa en nähnyt missään kohtaa. Päätin, että ajan miljuunaa kunnes joku liputtaa mut ulos. Rossiradalla tapahtui kerran aikamoinen solisluu siksak lintta ja hetken arvelin, että se on lorun loppu. Jopa molempien. Kaasu pohjassa riitti oikaisemaan kuitenkin ihmeen lailla (en lottoaisi vähään aikaan) ja matka jatkui. Husse oli siellä puiden välissä ja tiukoissa neulansilmä mutkissa yhtä ketterä kuin puimuri metsäpolulla. Säilyimme kuitenkin ehjinä maaliin.
Maalissakaan ei ollut mitään hajua vielä sijoituksesta. Seinältä vihdoin tulosluettelosta tavasin, jotta olin neljäs Classic luokassa ja 9 starttasi siis. Naistenluokkaankin olisin noin puoliväliin asettunut tuon puimurin kanssa 😂
No olin kuitenkin tyytyväinen ajoon ja lopputulokseen. Rollerieilla varustautuneena pieni sadekuuro ei haitannut ja keli oli oikeastaan ihan priima. Samoin reitti. Taivas repesi vasta seuraaville luokille.
Taas pyörien päälle ja pohjois-savoa kohti. Seuraavana päivänä - yllättävää kyllä kisa ei tuntunut missään - suonenjoelle nauttimaan lämmöstä rossiradalle. Hivenen pattisempaa kattausta, mutta oikein kivaa oli silti. Vauhti alkoi kasvamaan jo siihen malliin, että tilateita ilmestyi kuin tyhjästä, joten pari puolentunnin settiä sai riittää. Hiki tuli molemmille.
Mietin vain, pitäisikö Roope ottaa mukaan.... varulta...
-Esmeralda-
