Halli rumbaa vironmaalla

Missio ajaa viisi päivää, joka heti typistyi neljäksi. Ennen reissua meinasi joku flunssan tynkä puskea ja hirvitti jo valmiiksi että ajot olisi siinä. Tämä siis aasinsiltana asiaan miksei sitten jouluaattona ajettu. Rata näytti hienolta, MUTTA räntää ja vettä tuli täydeltä taivaalta ja tuuli oli suunnilleen sen verta navakkaa, että hyvä kun tukka pysyi päässä. 

Meinasin sitten etten vilustuta itseäni ja kun halli olikin kiinni niin ei auttanut muuta kun jatkaa matkaa sömerpaluun. 

Siellä odottikin ihana joulupöytä ja sauna Maaritin ja Tommin tykö 💗 

Tulipahan maistettua sitten sellaistakin kalaa kuin Sampi. Olipas hyvää! 

Sitten päästiinkin jo halliin ja olihan se alkuun todella hankalaa. Taas ihan kujalla miten pitäisi ajaa. Toisena päivänä alkoi jo hiukan ajo sujumaan, mutta on vielä matkaa siihen missä olin 😑

Hauskaa silti ja kyllä se tästä. Ihan varmasti 👍 huomenna jatketaan taas. 

-Esmeralda 

x-mas is coming..

Kaiken tämän hässäkän ja kamojen pakkaamisen keskellä pysähdyin kuitenkin toivottamaan Teille kaikille upeille ystäville läheltä ja kaukaa ja tietenkin blogini lukijoille oikein lämmintä ja ihanaa Joulua sekä onnellista  Uutta Vuotta, olkoon se loistava ja menestystä pullollaan itse kullekin mitä ikinä teettekään. Yritetään väistellä onnettomuuksia ja pitää luut ehjänä :)
Vaikka joulupukki tiesikin tuoda tuiki tarpeellisia tuliaisia, kuten uudet ajolasit. 100%.

Niin ehkä paras joululahja meikäläiselle kuitenkin oli, että luu on jo luutunut. Siinä on vielä raita muistona, mutta se on jo ehjä. Vaikka se sattuukin välillä, niin voi jo vähän rentoutua. Ei se entisellään ole, mutta sillä ajaa jo.

Tänään siis siirrymme Viron maalle Joulua viettämään ihanien 💗 ystävien seuraan ja tietenkin ajamaan. Aattona potkaistaan mopot käyntiin jossakin päin ulkoradalla ja siitä alkaa meidän joulun vietto. Lelut on laatikossa - matka alkakoon! 👊
-Esmeralda

Kiitoksia kaudesta 2016!

Vaikka kausi katkesi puolivälissä loukkantumiseen niin pääsin kuitenkin jo fiilistelemään uuden "lajin" tiimoilta ja vähän hakemaan kokemusta siinä. Ennenkaikkea oppimaan, missä kaikessa on treenaamisen paikka. Toivottavasti ensi kaudella voin jo hiukan näyttää ottaneeni opiksi ja haastaa itseäni tavoittelemaan podium paikkoja tosissaan.

Kiitos tuhannesti kaikille yhteistyökumppaneille, jotka teki tämänkin mahdolliseksi.

#Abile - MK-Trukit, #Acerbis, #Allright Europe Oy, #Bridgestone Oy, #EnerSys Oy, #Hierontastudio Sari Hartikainen, #Nils, #Sigma Trukit Oy, #SGN Sumeko - Kawasaki Team Green Finland

Kuvauksista vastasi RaceFoto/Virpi Miettinen, Urheilukuvat ja Jake Monacosta.

Kiitos myös kuuluu kotiväelle - äidille ja isälle, jotka toimi talon ja kissojen vahteina kun olin reissunpäällä pitkin poikin kisoissa.

Kiitos myös valmentajille, kuten Miska Aaltoselle (#Miska Aaltonen MX School) ja kaikille, jotka tsemppasivat radan varressa ja tukivat radan ulkopuolella.

Ensi kausi vielä auki mihin keskittyy ja mitä sarjaa ajaa, mutta ajetaan - se on varma!

Ensi vuoteen täysillä!
-Esmeralda

Kärme Kustaa 40v juhlavuosi ja niin juhlittiin mekin...

Joukkue nro 67 Konekuusen A.S.E eli alias "mustuneet kanat"
Aamu kuudelta kohti Hämeenlinnaa ja instagram antoi paikkaehdotukseksi: Hätilän hajoamis alue?!

;'oD Kyseessä kuitenkin lienen Hätilän ampuma-alue. Tosin saattoi se joillekin olla myös tuo ensimmäinen. Antti lähti mekatsuksi, vaikka tylsäähän siellä on käkkiä kun reilun tunnin viipyisimme kierroksella. Yhtään ei osannut arvioida jos ollaan kiinni tai jotain, että kauanko jää huoltoaikaa kun ajoaikaa oli sen 4h kahdelle reilu 20km kierrokselle.
Pikkupakkasta mukavasti pidellyt niin suurin osa oli kuivaa polkua. Toki löytyi sieltä ne mutalutakotkin ja toisella kierroksella jo aikalailla enemmän kun ensimmäisellä. Kivien laskemisen lopetin 136759837 jälkeen. Menin sekaisin laskuissa ja olisi pitänyt aloittaa alusta...
Sanna oli loistava veturi tiimille ja ryhmä pysyi hyvin kasassa. Ei ihmeemmin jääty mihinkään kiinni, toisella kierroksella itse ujosti jumissa yhdessä notkossa ja Annamari viimeistelikin sitten vähän tiukemman jumpan jäämällä samaan mutabrunniin kun jammu istui kiven taakse jumiin. Lähtihän se väsyttämällä vihdoin irti ja matka jatkui. Otimme aika rauhallisesti, sellaista siirtymävauhtia ja monivalinta tehtävissä sammutettiin moottorit ja pidettiin pow wow mistä ajetaan. Nopeammat joukkueet laskimme ohi ja ajelimme varman päälle maaliin. Se ehkä tekikin siitä ihan hauskaa, kun ei ollut verenmaku suussa tykitystä. Jalka poloinen väsähti toisella kierroksella jossain puolivälin jälkeen ja piti kivikoissa laittaa hanuri jakkaraan. En muista ikinä ajaneeni noin paljon penkistä. Muuten toinen kierros oli helpompi ajaa kun sai vähän rytmistä kiinni jo ja vaikka jammun suostuttelussa meni hetki jos toinenkin niin kierrosaika oli vain pari minuuttia hitaampi. Hiukan reilu tunti meni siis per kierros.

Kuva: Xracing

 Ensimmäinen mutaikko tulikin jo aikalailla alkumetreillä. Reitti ajettiin vastakkaiseen suuntaan kuin yleensä. Onneksi Emppu ja Ville oli siellä tehnyt tiedustelutyötä ja päästiin kunnialla jatkamaan matkaa. Muutaman ojan yli joutui hyppimään, mutta yleensä hiukan kiertelemällä päästiin kuivin jaloin tai sitten ihan keskeltä jossa oli kova pohja vaikka vettä olikin. Ei tainnu edes sukat kastua, tai no oli sealskin vedenpitävät mallit niin varpaat ei kastuneet. Hauskaa oli ja vaikka hetken mietin, että olipas järkeä lähteä tallaiseen sessioon kun takana on pitkä katkos ajossa ja urheilussa yleensäkin. Vaan yllättävän hyvin jaksoi. Pari helmeä noin sadan metrin hiekkapatikkoa muuten olikin sitten kiveä kiven perään ja mutkaisia kivisiä mäkiä ja mutaa. Vanha kotari toimi kuin enkeli ja on se vaan hauska mopo ajaa.....

Kuva: Kim Stenberg

 Kuten kuvista näkyy, alempi kuva on jo toisella kierroksella ja mopo on suunnillee vielä puhdas.

 

Konekuusen A.S.E vei voiton!

Annamari Karikuusi, minä ja Sanna Kärkkäinen

Kiitos likat, hauskaa oli !!! Ensvuonna uusiksi?! ;o)

Vanha Ambit3 sai päivityksen ohjelmistossa ja nykyisin piirtää reitin ruudulle. Olen aika pitkälti käyttänyt kyseistä laitetta seuraamassa mitä teen ja kuinka paljon ja haaveena päivittää koko laite uudempaan, siihen, missä on kosketusnäyttö...on vaan ihan liian kallis -  huokaus.. (Rakas joulupukki......)

Nyt siis kertynyt vajaa 800 "movea" talteen ja tästäkin jäi dataksi maksimisyke reilu 190 ja keskisyke n.170 ja palautumisaika 120h. Moottoriurheilu muka helppoa?! Niin ne väittää, kun moottorihan sen työn tekee - sen kuin istuskelee kyydissä... Niin ne sanoo..
-Esmeralda-