Alunperin oli haastavaa löytää itsetään taas se kipinä ja kyllä se löytyi samalla kun kiksistä kone tärähti käyntiin. Keli oli luojan kiitos aivan huippu. Sade oli kastellut reitin ja se ei pölissy laisinkaan. Aurinko näytti naamaansa mutta sopivasti, tuuli piti huolen ettei ollut liian kuuma.
Reitti oli aika magee, pehmeää hiekkaa ja sopivasti kaikkea muutakin. Lähdöstä ei pitkälle päästy kun yksi natiainen tuli kylkeen ja oma ajolinja karkasi suoraan päin hidaste hiekkakasaa ja siihen nutulleen. Matka jatkui, mutta arviolta 15sek ainakin meni siinä ja kaikki hitaammat eteen. Niitä sitten ohitellen siitä, osan pääsin heti aika sujuvasti, mutta sitten yhden kanssa tein pitkään töitä ennenkuin sain sen vihdoin kuitattua pehmeässä hiekkamäessä. Kukahan kertoisi niille, että jos takaa tulee joku niin se on silloin nopeampi ja varsinkin jos on naiskuski niin laskisi ohi kun emme aja edes samassa luokassa!!!!! Ne kun huomaavat jonkun saavuttavan niin yrittävät vain karkuun ja siitähän se villiksi muuttuu. Ajo on ihan herranhaltuun sinkoilua ja lepatusta niin, ettei uskalla oikein lähellä edes mennä. Saatikka ohittamaan. Jahtasin karannutta kärkeä intopinkeänä ja saavutinkin häntpään.. vihdoin kärjessä ajava naiskuski oli seuraavana. Yritin ohituspaikkaa hakea, mutta ajolinja tuli aina sopivasti eteeni ja oli pakko jarruttaa. Vihdoin aukesi pattisuora, joka oli itseasiassa tosi magee loikottaa. Se oli sellainen sopivan isoja patteja hyvällä rytmillä niin pääsi hyppimään. (gps kertoi vauhdin olleen parhaimmillaan reilu 60km/h tässä) Otin ohituslinjan vierestä ja torvi auki. Olin jo rinnalla kun lähti puskemaan kohti. Huusin kurkku suorana PIIIP-PIIIIP VARO SAA**na.. mutta turhaan. Puski päälle kun yleinen syyttäjä ja pakkohan se jarrut survaista pohjaan kun tila yksinkertaisesti loppui! Maaliin oli enää muutama sata metriä ja linjan edelle vielä hidaste shikaani lavoista, joten peli pelattu. Jäin toiseksi noin sekunnilla. Maalissa ihan hiukan avauduin, miksi tuli päälle niin vastaus oli ETTEI KUULLUT!! Luojan kiitos oma kuulo on kunnossa ja kuulen aika pitkältä kun joku tulee takakonttiin ja pystyn myös keskustelemaan huutaen ihan hyvin kypärä päässä.. Piikkisestä lähtee varmasti senverta mökää, että sen kuulee kyllä vähän pidemmältäkin. Tuohan on jo itselleenkin vaarallista jos on noin huono kuulo... Pitänee ajaa päin, josko näkisi vähän paremmin...
Ärsytti. Kakkonen oli tässäkohtaa niiiiiiin hävitty.
No jokatapausessa olin tyytyväinen omaan ajooni, jaksoin loistavasti puristaa ja pitkästä aikaa ajo maistui hauskanpidolta. Yritin pitää mielessä kaasuttaa kokoajan ja kuroin kärkeä kiinni kierros kierrokselta. Mopo toimi loistavasti vaikka edelleen on vähän rikkaalla, mutta tuolla pääsi sopivasti luisti yläviistossa menemään niin ei haitannut laisinkaan.
Kuva:Satu Hiltunen |
Leirillä oli yllättävän paljon osallistujia, varmaan kolmisenkymmentä, ja aamupäivän olimmeKartaanin kanssa tekniikkarasteilla. Hyvää perusasioiden kertaamista ja sitä ei ikinä ole liikaa. Huomasin jo unohtaneeni muutaman pikkujutun, minkä aikaisemmin olin osannut/muistanut. Iltapäivästä sitten jynssättiin pattisuoraa reilu parituntia Karman kera. Siinä tuli jokainen patti tutuksi kun moneen kertaan ne tuli ajeltua molempiin suuntiin. Suoran pituus ei kuitenkaan ollut kuin muutama sata metriä. Et silleen... :)
Aamusta vähän ajo kivisti käsissä, lähinnä ojentajissa ja olkapäissä, mutta sillä tuntui lähtevän millä oli tullutkin. Huomenna onkin sitten jo toinen juttu.. Ajoa tuli hyvin ja fiilis oli hyvä, vaikka vähän napakampaa alustaa ehkä tuollaiseen pattirynkytykseen..
-Esmeralda-