maanantai 27. kesäkuuta 2011

Joutsa cc 18.6 2011


"Aamusta paikalle, vaikka lähtö oli vasta iltapäivällä, mutta olin lupautunut talkoohommiin kun kyseessä oli ISDE tukikisa. Niinpä vietin aamun katsastuksessa auttamassa. Reitti oli se sama kun viimeksikin, mutta nyt se ajettiin toiseen suuntaan ja olisiko joku mutka jossain vähän muuttuntu, mutta pääpiirteittäin.
No kun sitten valmistauduin jo vaatteiden vaihtoon tuli ilmi pieni työtapaturma :) ajopaita ja housut roikkuivat edelleen alakerran pyykkitelineessä... kaikki muu oli kyllä mukana. Eipä hätää, luojan kiitos Make on laiska siivoamaan autoa, joten sieltä löytyi kuin löytyikin yksi setti. Housut oli 4 numeroa liian isot, mutta kun vyötäröltä kiristeli kaikki mahdolliset (onneksi niitä oli) kiristyslenksut ja tarrat ja nepparit niin ne pysyi jotenkuten jalassa. Paita nyt roikkui miten kuten, mutta onneksi pääntie oli sen verta pieni, ettei hartioilta pudonnut. Vähän kyllä kyseilin löytyisikö eriväristä paitaa, mutta vastaukseksi sain ainoastaan hysteerisen naurun purskauksen! Merkillistä...
Lähtö sujui aika ok, lähdin tosin ihan viimeisten joukossa kun oli ihan mönkkärin ohi ajo lähtö eikä yhteislähtö. Ohittelin siinä porukkaa aikalailla heti alkuun kunnes tulinkin sellaisen takavalon taakse, josta ei niin vaan ohi mentykään. Reitillä oli aika tuskassa kiveä ja ajolinjaa piti vähän katsella, ettei käy hassusti. Mistä tahansa yritin ohi aina niin ihan turhaan, ihailtavan taitavasti tie tukittiin. Välillä pääsin jo eturenkaalla vierelle vaan heti piti jarruttaa kun taas tylytettiin pusikkoon. Voi jestas! Ajo oli tuodella rankkaa kun ei päässyt ajamaan omaa vauhtia ollenkaan vaan patikot piti jyystää pohjien kautta ja koko ajan yritin kärkkyä paikkaa jossa pääsisi ohi. Mutkiin jarrutti niin paljon, että meinasin linttaa takakonttiin ihan tyystin. Kerran jo luulin hetken koittaneen kun meni mutkan pitkäksi ja pääsin sisämutkaan. Potkaisin vimmatusti pienempää, mutta hivenen turhan vimmatusti, kun loikkasi vapaalle ja niinhän se pari sekuntia kostautui ja piina jatkui. Mietin mitä se sillä voittaa kun on niin paljon hitaampi kuski kuitenkin. Sellainen peri suomalainen liikenne kulttuuri alkoi hivuttamaan hermoja jo siihen malliin, että kun yli kierroksen ajan olin yrittänyt ohi niin päätin sitten yhdessä patikossa survoa reunoilta kävi miten kävi. Likeltä liipasi, mutta ohi pääsin.  Paria irtokivillä lastattua pehmeää hiekkamäkeä lukuunottamatta reitti oli jouheaa ja ihan mukavaakin ajaa vaikka kiveä alkoi pyörimään jokapuolella ja patit senkuin kasvoi. Ei kyllä liiemmin harmittanut enää, menetin pelin jo tuohon episodiin, joten kunhan ajelin loppuun. Tuloksena kolmas sija, mutta aika häviöltä tuntui... "
-Esmeralda-