29.2 2020 Naisten ajopäivä

Oli tarjolla ajopaikka, jossa en aiemmin ollut käynytkään niin pitihän se käydä katsastamassa. Ja onneksi menin. Oli kiva reitti, kiitos vain kutsusta.
Oli peltoa ja metsää vuorotellen ja onneksi myös pikku pakkaset niin maa oli kovaa ja kuivaa. Muuta toista kun edellisenä viikonloppuna...
Alkuun taas siellä puiden välissä oli vähemmän notkea olo, mutta kyllä se siitä lähti kulkemaan ja parisen tuntia vain lyhyillä juomatauoilla painelin menemään. Ajo oli rentoa ja kulki mukavasti. Vähän säälitti pelloilla täyskaasulla tuntui taas, että vähän laihalla olisi - pikkasen nostelin kaasua sitten.

Kuva Minna Boman

 Reittiä oli todella säästelty sateiden aikaan joten ei ollut uria laisinkaan. Oli se niin halvatun hauskaa kaasutella menemään.

Kuva: Minna Boman

Kuva Minna Boman

 Kaikki vesistöt oli enemmän tai vähemmän tulvineet ja tässä tapauksessa osa reitistä oli jään alla. Samoin pelloille oli tullut pieniä järviä. No syvää ei ollut jos sattuisi jää pettämään, vaa hyvin kesti ruoputukset. Oli kyllä aika jännää lipsutella kuluneilla nastarenkailla siellä kun jää oli kuin terästä. Nyt tiesin miltä voisi tuntua koittaa juosta öljytyllä pellillä.  Isolla vaihteella ja tasakaasulla. Jätin sladittelut sikseen etten päädy kyljelteen kyynerpää halki.
Ei kaatumisia, eikä hirveitä tilanteitakaan oikein joten homma hallussa 😃

Oli ihana päivä jälleen ja kiva päästä ajamaan isommalla porukalla. Kiitos siitä asianosaisille.
Nyt tässä arvotaan jotta kevät vai talvi kun kelit vaihtuu lähes päivittäin. Iskarit pitäisi laittaa kesää varten ja kohtahan se kisakausikin alkaa. Kelit on sitäluokkaa, että alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta taidan jättää päitsin väliin. Katsotaan nyt mitä tapahtuu, sillä aikaa ajetaan 😝
-Esmeralda-