Himos CC

27.10 Himoslomat cross country

Poikkeukesllisesti paikkana oli Haaralankankaan crossirata Jämsässä, jossa ajettiin aiemmin jo yksi SM osakilpailu kesällä. Reitti olisi ollut aivan mahtava, oli se sitä nytkin, mutta haasteelliseksi sen teki ensilumi. Maa valkoisenaan ja toistakymmentä astetta pakkasta näin äkkiseltään oli hiukan yllätys kaikille. Piikkirenkaat olivat kielletty, joten järjestäjä möyri reittillä aamusella pintaa rikki koneilla.
Aamulla tunsin itseni normi naiseksi: ei hajuakaan mitä päälle laittaisi :) paksumpaa vai ohuempaa vai mitä ihmettä. Sätin itseäni, etten tajunnut ottaa neopren hanskoja mukaan. Siis pelkät rossihanskat!!! Oivoi.. ei todellakaan ollut tullut mieleenkään. Ympärille katsellessa en ollut ainoa.
Poikkeuksellisesti aamun startissa (eli meillä naisilla ja nuorilla) oli tutustumiskierros. Se oli todella järkevä ratkaisu, sillä paikoitellen siellä oli ihan  #%&#€%@!!¤#*nan liukasta!!! Kahdesti pysähdyin lämmittämään paisarissa umpijäässä olevia sormiparkoja ja mietin miten ihmeessä selviän. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos olisi suoraan joutunut kilpaa ajamaan ... Sain sormet kutakuinkin sulamaan lähtöön järjestymistä odotellessa ihan vain saadakseni tilalle infernaalisen säryn äsken niin autuaan tunnottomiin sormiin. Voi ettien että se tuntuikin. Onneksi aikataulu oli kiireinen niinpä päästiin nopeasti matkaan niin keskittyi muihin asioihin.

Kuva: Markku Laukka

Lähtö onnistui tavallaan, mutta vieruskaveri singahti kylkeen ja väistin ja sitten toinen ja vielä sen vierestä joku kaatuikin sitten eteemme niin, etten ehtinyt kuin tajuta, että joku makaa edessä ja samantien ajoinkin jo sen yli ja niin taisi vieressä ajava kuskikin. Refleksinä kiskaisin vain keulaa ylös, mutta silti säikähdin ja käännyin katsomaan mitä tapahtui.. Ajatus katkesi kun näin, miten järjestäjiä juoksi kuljettajan luo (joka onneksi selvisi säikähdyksellä) mutta sitten jo käänsin kaasua ja jatkoin siitä mihin jäin. Kärki karkasi, mutta säntäsin perään puikkelehtien pikkukuskien ohi oikealta ja vasemmalta. Yllättävän jouheasti ajo kulki ja tyhmän rohkeasti valitsin ajolinjoja, missä kukaan ei ollut vielä käynyt päästäkseni ohitse. Kyllähän suoralla pääsi vaikka maa oli jäässä, kunhan muisti jarruttaa ENNEN mutkaa. Ja hyvissä ajoin. Aikamoista rusettiluistelua välillä, mutta pystyssä pysyttiin. Liki 2kk on ollut ajotaukoa, kävin vain kotimontulla vartin pyörähtämässä ennen kisoja senverta, että testasin isommat suuttimet kaasuttimeen ja että kaikki crossimopossa toimii. Meno oli rentoa ja peukalo, joka muistutti teipattuna enemmän muumiota, kesti jotakuinkin suurempia kiukuttelematta. Sormet pysyi sulina.
Hiukan huvitti välillä kun alkoi saamaan pikkukillejä kierroksella kiinni niin ne vilkaisi olan yli, että joku oli takavalossa kiinni ja sitten yrittivät pinkoa kovempaa karkuun. Äkkiä tulis mieleen, että jos joku saa minut kiinni niin se tarkoitta, että se on silloin nopeampi niin mitä sen tulppana keikkua. Voi rähmä. Siinä sitten alkoikin kammo hurja meininki ja älyn jännät paikat kun yritystä oli liikaakin ja lähelle ei oikein uskaltanut mennäkään saatikka vierelle että ohi pääsisi. Olen siinä jo hiukan, hyvin hiukan parempi, mutta edelleen röyhkeyttä lisää.

Kun ruutulippu heilahti olin sitä mieltä, että olisin voinut ajaa vaikka kuinka vielä. Ei oikein ollut hikikään. Taisin arpoa sopivan outfitin keliin. Naisia oli kymmenkunta ja nuoria vajaa kolmisenkymmentä ja naisissa olin 3:s ja luokassa 5:s. Luokan tuloksissa oli taas hiukan arpomista, mutta pytty tuli naisista kotiin kuitenkin. Silti olin enemmän kuin onnellinen, että ajo kulki ja peukku kesti!
Tässä taisi olla tämän kauden viimeinen koitos kisarintamalta.
"Esmeralda"