maanantai 20. tammikuuta 2014

Kanteleen sikalenkki 18.1 2014

Aamulla rapeat -22 pakkasta ja mietin taas, mitähän ihmettä sitä laittaisi päälle. Tai lähinnä alle. Menee taas hetki kun sopeutuu kylmyyteen ja toinen mokoma kun taas keksii millä kerroksilla on paras ajaa.

At morning was freezing crispy -22 and wondering the typical woman porblem: what to wear? It takes a while again to figer out the layers what are comfortable to ride.

Olimme hiukan ajoissa paikalla kun startti olisi 9:ltä ja me kolistelimme tontille jo ennen puolta seiskaa :) Olikin lähempänä kisapaikka kun kuvittelimmekaan. Siinä sitten keekoiltiin ja odoteltiin. Virittelin naamaan teipit sekä sukkien pohjiin lämmittimet, jotka luojan kiitos äiti oli ehtinyt käydä etsimässä jostain urheilukaupasta. Muistin, että niitä piti olla, mutta käytinkin viimoiset kärmeksellä. Olisi kyllä varpaat huutanu hoosiannaa, tai sikäli mikäli umpijäässä voi huutaa hoosiannaa...
Vihdoin päästiin itse asiaan eli mopo, joka oli mukavasti köllötellyt lämmitetyssä takakontissa katsastukseen ja kiireenvilkkaan vielä hetkeksi takaisin konttiin. Juuri ennen kun H-hetki koitti ja piti kokoontua lähtöpaikalle otimme vasta sen ulos jälleen. Sai aika kauan käytellä, ennenkuin alkoi moottori edes lämmetä tuossa kun ei ole edes termostaattia. Oli kaikenmaailman pahvit ja suojat mutta silti. Starttipaikka oli ensimmäisenä, ja siinä on omat puolensa. Ei ole ketään edessä, mutta jos on niinkuin Heinolassa, niin ei ollut juurikaan jälkeä mitä seurata.

Early enough at place, start would be at 9 and there we were rattle the dirt road a bit after 6. It vas closer than we thought. Then just hanging around and killing time. I was covering my ceeks with tape to prevent the frostbite. Toe warmers to boots (thanks mom). Finally started to do why we went there. Bike was inside the van feeling happy and enjoying the heater. It still needed quite a lot warming to heat up even had all insulations around engine. I had start place at irst line and it's a good place to take a hole shot, but if there isn't any trak it's hard to realize where to go. Like Heinola cc. Totaly lost without track.

Startti tapahtui edestä ajavan mönkkärin takaa ja laakista pärähti tulille ja loikkasin matkaan. Kahvalämppärit lämmitti mukavasti sormia eikä pelkoa jäätymisestä ollut. Reitti oli hyvin ajettu, eli tukeva jälki kiemurteli metsässä ja sitä oli hyvä seurata. Hyvään vauhtiin pääsinkin.
Ekan kierroksen loppupuolella laskin pari nuorta ohi, ne ajaa kyllä todella kovin. Paikoitellen aika liukkaankin peltopyörityksen  jälkeen takaisin metsään ja yllätys oli melkomoinen kun ensimmäisest kivestä mopo loikkasikin takaisin niin, että melkein löin leuan tangon keskipehmusteeseen. Mitäs ihmettä?! Totesin etuiskareiden olevan käytännössä vailla meno tai paluu vaimennusta. Vähän etujarrua niin se notkahti sukeltamaan kuin ankka pyrstösulat pystyssä ja kivistä loikki iloisena sinne tänne kuin kolmen promillen kännissä oleva siiseli. Kolmannella kierroksella meinasin jo tulla pois, ajamisesta ei tuntunut tulevan yhtään mitään.

Start was after ATV which was crawling front of the line. The last thing what I did do before the start was the palm heaters. I turner them on. Then hit the road. No worry there was a good track what to follow. A bit rocky track but I got a good rythm. First round I was leading but then came couple of youngers after and I let them go. They were riding like hell. After the frist field section back to woods and I nearly hit my chin to the handlebar padding. Whatta he....? I realize that I'm riding practically without front suspension. What a nice surprise. If I touch to front brake the bike will dive like a duck tail feathers pointing the sky and from the stones it lope here and there like a drunken ground squirrel. At the third round it was nip and tuck that I didn't ride stright to the pit and get my butt home.
Kuva:Satu Hiltunen
Kuva:Satu Hiltunen
Kuva: Satu Hiltunen
Kertaalleen heitti pusikkoonkin yhdestä juuresta, jäin sinne risukkoon mopon alle ja rimpuilin siellä kun hobitti hämähäkinverkossa eikä millään meinannut päästä pois. Karsin tunnetiloja ja jätin vain keskittymisen etenemiseen niillä eväillä mitä käsissä, aika mureissa sellaisissa oli.Braap... eiku... braap..eiku...braa-aap.. hups eiku. Keulan luottotiedot meni parissa "isommassa" happipaikassa ja senjälkeen yritin vain olla osumatta mihinkään ainakaa kovaa.

Once my bike throw me from one root to the bush and i got underneath it. I struggle like a hobbit in spider net and couldn't manage to get up. I comb out my emotional storm and left only: forward. Braap I throttle... braab.. oh no, not in there... braab... oh sh*t... braa-aap ... damn.. I lost totally my trust in front forks at couple of bigger gasps and that's it. I'm done. Just catch the checkered flag in one piece.

Kuva:Satu Hiltunen
Tulihan se maali vihdoin, ja en kyllä muista ajaneeni yhtä varovasti ja sekavasti ja kankeasti ikinä - tai siltä se tuntui. Kaikkien kommelluksien jälkeen silti vielä suoritus ylsi voittoon, ei hirveän monella minuutilla, mutta voittoon kuitenkin.
http://www.xracing.fi/crosscountry/uutiset/kujanpaa-vei-kylman-jannitysnaytelman-20140118/
Kyllä niin kamalalta meno tuntui, mutta ehkä tässäkin minusta itsestäni vain tuntui siltä. Rentous oli kyllä ajosta ihan tipotiessään...
Aurinko nosti juuri naamansa kun ajoimme maaliin ja vaikkei kylmä tullutkaan niin naama ja rinnukset oli paksussa huurteessa kyllä.

Finally after 6 rounds i saw the flag. Can't remember when was the last time when was riding so carefully. After every troubles I still was first at the flag so I win.
Ride felt horrible, but part of it might be just the feeling. It wasn't relaxed and smooth riding at all.
Sun pop up when we finished our race and it felt a bit warmer. I didn' t feel cold at all even my chest and ceeks were covered up with frost though.

Joskus vaan sattuu työtapaturmia ja monen yhteensattuman summana etuiskarit petti. Nuo iskarit eivät ole ollu minulla juurikaan ajossa ikinä, enskan kun möin niin piti ottaa nuo käyttöön. Noh tilanne on nyt korjattu ja matka jatkuu...
Crossin moottorin luonnetta joutuu vähän opettelemaan vielä, oli mielenkiintoista yrittää liukkaalla annostella voimaa tuosta ulos, jos olisi ollut purukumi suussa olisin tunkenut sen luultavasti pakoläppään. Aina kun se aukesi alkoi holtiton sutiminen ja suraaminen.
Nyt voisi olla taas käyttöä lyijylevyille, jota offshore aikana jouduin lastaamaan veneeseen monin kappalein kun olin niin kevyt kuski. Sellainen kuormaliinalla takalokarin päälle antamaan kuskille vähän auktoriteettiä ja latistamaan mopolta menohaluja.
Moottori toimi sinällään kyllä erinomaisesti, ehkäpä vähän liiankin kun olin jo pari viime kertaa ajellut sillä vähän viallisella sytytystulpalla ja miettien, että merkillisesti hiukan nahistaa, mutta toimi kuitenkin. Make olikin sen verran isompi, että sen alla huomasi selvästi että jokin mätti. Viimein vaihdettiin uusi sytytystulppa ja menasin kotitiellä lähteä lentoon kun väänsin kaasusta :)
Talven kisakausi avattu ja reitti oli kaikesta huolimatta hauska ja vaihteleva. Sopivasti pääsi välillä pellolle vähän huilaamaan ja kivet huomasin vasta toisella kierroksella kun etukepit olikin vieterit.
 
Sometimes just happens like that and I didn't use those forks really much before so it was surprise. Fixed up and way to go. I still have to learn the character of cross bike engine. It's different, so anxious. I remember the thought that I wish I had chewing gum in my mouth. I would put it in to the exhaust flap, smoothing up a bit the opening. It was like mule kick. Bye bye the grip in rear tire.. It' s really nice bike to ride and a while ago I was thinking that it miraculously kinda sticky to get rpm been some time already and guess what? The spark plug was damaged. I chance it and first test throttle I didn't have time to get permit to take of.. it got airborne at home road immediately.
Race season is opened, and in the end it was enjoy and fun..
 
-Esmeralda-

torstai 16. tammikuuta 2014

valmiin, paikoillanne, hep. .. Ready, steady, go....

Talvi tuli.
Tai siis ainakin pakkanen. Parinkympin kinttaalla paukuttaa töllien nurkkia ja yrittää ryömiä nurkista sisään. Ja vanhoista yksinkertaisista ikkunoista... ja.. ja... onneksi uunit laittaa hanttiin hyvinkin neljänkymmenen asteen erolla :)
Vielä reilu viikko sitten ajeltiin kesärenkailla ja hyvä ettei pihaa haravoitu ja nyt pyörään painoa lisää rapiat parikyt kiloa nastarenkaista mousseineen ja epätoivoisena rakennan siihen lisävarustusta, mutta sähköt on crossissa hiukan kortilla. Sain kun sainkin pyöreän nappulan toimimaan.

Winter came.
The frost at least. Around -20 it bangs the corners of the house and tries to crawl inside. From old and one layer windows. I'm happy to have five fireplaces on work.
Over a week ago we still ride with summer tires and now got over 20 kg over weight from spike tires, inside mousse tubes and every extra equipement to battle against freezing. Motocross version bike don't create electricity so need a battery. In the end I manage to get the round button (palm heaters) to function.
Asennussarja oli itseasiassa valmiina kun viime päitsin jälkeen purin pyörästä pois, mutta kytkemisessä joutui hiukan raapimaan otsaa. Viikonloppuna olisi ensimmäiset kisat ja suunnilleen kaikki on vielä rempallaan. Niin alustan säädöt kun kaasarin. Ihmeellisesti vaikuttaakin reilu parikymmentä lisää on se sitten kiloa tai astetta.. no kunhan nyt jotenkin saa toimimaan niin eiköhän sillä pärjää. Viimeviikonloppuna tuli kokeiltua miten tiukassa ratamerkit (2x2 tiukkaa kanttitavaraa) ovat jäisessä pellossa, ja olihan ne, onneksi antautui vain risusuoja. Sormeen jäi vain taistelun jälkiä.

Basicly everything was ready from last winter so it was just figer out the setup in this bike. Last weekend I was testing (again, can't remember how many times) the track mark stick. It was sitting in frozen field deep and didn't surrender. Only thing what surrendered was hand protection made of plastic and it flew away like a scared bird.- fast and whistling My finger got only marks of combat... 
 
Hiisi, että kirpaisi. Eiköhän se siitä tokene, viikonlopuksi jo ihan kunnossa ottamaan uusia osumia. Tämä on juttu, mikä säännöllisesti vain tapahtuu eikä mitään merkkiä viisastumisesta :)

Hiukan on tullut ajeltua, ei tosin nastoilla vielä kun kerran, mutta kuitenkin. Maastopyöräiltyä sitäkin enemmän ja kaikinpuolin vuosi on alkanut monipuolisesti ja energisesti. Myös vakkari spinningtunti tuli varattua Mäntsälän enduroseuran porukan kanssa. Itseasiassa en ikinä ollut käynyt sykeohjatulla tunnilla ja se oli aika hauskaa. Taululla näki suoraan tehon prosentteina ja kun oli kestävyys tunti niin piti pysyä siellä 60-80% tehoalueella. Hyvin pysyi ja valtavan nopeasti palautui aina kevennys kohdissa. Oli oikein hyvä fiilis! Joskus (tai siis yleensä) treenaa varmaan aivan liian kovaa. Näköjään.
Muutamaa pikkujuttua vaille valmiina ensi lauantain Sikalenkkiin. Kisareitti kiertelee villisikafarmin mailla. Saakohan pitää kaikki possut, jotka kiinni saa?! :)

Damn it felt good. Hope it will be okay to a next weekend to take a new hits. This is "the thing" what just keep on happening no matter of what. Never learn.

Been riding a bit but with spike tires only once. More of cycling with my awesome MTB. Also other sports like indoor cycling - spinning. With our enduro club fellows we booked every weekly hour so that's really fun. Swapping the modes durability, power and interval with the pulse belt. That's great.
Still few little minor things to do for the race at saturday. The track is going around at wild boar ranch so I wonder can I keep one if I catch one?! :)

-Esmerlada-

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Puuhaa riittänyt, Been busy

Tänään vuoden ensimmäisenä päivänä kun katselen taakse jäänyttä vuotta niin treenitunteja on kertynyt mukavasti, vaikka koko ajan tuntui, että enemmän pitäisi treenata. Kaikenlaiset flunssailut ja vähän loukkaantumisetkin kiusasivat, mutta aina niistä noustiin kuin vieteripelle laatikosta.

Today at the first day of this year when I look back the past one I can see that I've collected training hours nicely. Even I all the time have feeling that should get more and more. Stupid things like flu and injuy have put me down but allways pop up like sping clown from the box.

Tähän on kertynyt siis kesäkuusta asti treenit, kun tuon ambitin ostin silloin synttärilahjaksi itselleni. Sitä ennen olleet esim Eestin mestikat tai Päijänteen ympäriajo ei valitettavasti ole datana ja juurikin ne olisi ollut hauska analysoida. Oli meinaan viimosen päälle hapottavaa välillä :) 
Maksimi arvoina 198 max syke, hapenotto kyky 53 vo2max - ihan hyvällä tasolla vielä porskutetaan.

Here is hours begin from june when I bought this ambit to myself. Before that was the Estonian championships and Around Päijänne which would be interesting to see in graph, it was pretty hard occasionally... The maximun peak 198 and oxygen uptake 53 vo2max. Okay level so far.

Jos tänävuonna suorittaisi vielä sen coopertestin tässä keväällä, vaikken mikään juoksija oikein olekaan. Monninkylässä on oma urheilukenttä (luksusta..) niin saisi aika tasaisen testituloksen varmasti. 
Ensikauden kisakalenteria silmäilty, ja aika samanlaiseltahan se näyttää kuin viimevuotinenkin. Jokunen Eestinreissu tiedossa - mestikat ja ehkä sprinttiä - ja lähistön kansallisia enduro sekä cc kisoja jonkun verran. Lopullinen formaatti varmaan muotoutuu kauden edetessä. Vielä olisi haaveena 250cc pyörä alle, mutta lompakko on tyystin muuttunut Matin majaksi, joten varmaan piikillä kurmootetaan. 
Jos tähtäisi tähän vuoteen enemmän vauhtia kuitenkin nauttien mahdollisimman ehjästä kaudesta ja tavoitteena monenlaista urheilua. Ja elämäniloa :) ei siis potta liian tiukalla....

Toivotan myös kaikille Teille mielettömän siistiä, jännää, onnellista ja iloista tätä vuotta. Kukin tahollaan ja tavallaan....

In this year is intention to do the cooper test even I'm not consider my self as a runner but anyway for the intrest. At the little village near by is located a running trak to get the even result.
Next year calender looks like last ones. Estonian competitions, porbably races here near by and few cross countrys. Still a wish to get bigger bike like 250cc but don't want to go bankrupt for it. So lets see. Goal is more speed and dont't forget to try to do the racing wihtout injury. Keep on multisporting and enjoying the life. Don't let the stocking cap sqeeze too much :)

I wish you guys all a very awesome and cool, exiting and happy this year. Every one in where you are and how you are....
 
-Esmeralda-